Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Missä päin Suomea on takuuvarmasti valkea joulu? Grafiikka paljastaa myös, missä mustista jouluista on tulossa uusi normaali
    Blogi |

    Missä päin Suomea on takuuvarmasti valkea joulu? Grafiikka paljastaa myös, missä mustista jouluista on tulossa uusi normaali

    Helsingin jouluvaloja sadesäässä.
    Helsingin jouluvaloja sadesäässä. Alhaisin todennäköisyys valkealle joululle on nykyilmastossa kapealla rantavyöhykkeellä etelä- ja länsirannikolla, samoin myös lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla. Kuva: Joanna Rinne, Helsinki, 16.12.2020

    Jos haaveissas takuuvalkea joulu on, tässä neuvo korvaamaton: suunnaksesi ota Kainuu, Koillismaa tai Lappi. Muualla maassa valkeiden joulujen todennäköisyys on pienentynyt viime vuosikymmenien aikana: etelä- ja länsirannikolla mustien joulujen osuus on jo puolet kaikista jouluista.

    Valkeiden joulujen todennäköisyys on pienentynyt erityisesti maan etelä- ja länsiosassa, kun tarkastellaan muutosta ilmastolliselta vertailukaudelta vuosilta 1981–2010 vertailukauteen 1991–2020. Pysyvän lumipeitteen saapuminen on uudella vertailukaudella viivästynyt osassa maata tammikuun puolelle, mikä väistämättä heijastuu joulujen lumitilanteeseen.

    2000-luvulla valkeiden jouluaattojen todennäköisyys on laskenut alla olevan taulukon mukaan erityisesti maan etelä- ja länsiosassa. Kanta-Hämeessä sijaitsevalla Jokioisilla valkeiden aattojen lukumäärä on laskenut peräti 37 %. Lapissa vastaavasti, esimerkiksi Rovaniemellä ja Sodankylässä, kaikki jouluaatot ovat olleet vuodesta 1981 lähtien valkeita.

    Lue myös tämä: Hyvästi vanhan ajan lumitalvet! Ilmastonmuutos viivyttää lumipeitteen saapumista osassa maata jo tammikuulle asti, katso grafiikat

    Valkeiden jouluaattojen lukumäärä ja osuus 20 vuoden aikaikkunoissa
    PaikkakuntaValkeat jouluaatot v. 1981–2000 (lukumäärä ja osuus kaikista jouluaatoista)Valkeat jouluaatot v. 2001–2020 (lukumäärä ja osuus kaikista jouluaatoista)Muutos
    Helsinki12/20 (60 %)10/20 (50 %)–17 %
    Jokioinen19/20 (95 %)12/20 (60 %)–37 %
    Jyväskylä19/20 (95 %)17/20 (85 %)–11 %
    Savonlinna20/20 (100 %)18/20 (90 %)–10 %
    Seinäjoki15/20 (75 %)13/20 (65 %)–13 %
    Rovaniemi20/20 (100 %)20/20 (100 %)0 %
    Sodankylä20/20 (100 %)20/20 (100 %)0 %

    Lumivarma joulu pohjoisessa ja itärajalla

    Itä- ja Pohjois-Suomessa muutokset joulujen lumitilanteissa ovat olleet toistaiseksi vähäisiä. Sekä aiemmalla että uudella ilmastollisella vertailukaudella kaikki joulut ovat olleet valkeita Pohjois-Karjalan pohjoisosassa, Kainuussa, Koillismaalla sekä valtaosassa Lappia. Todennäköisyys valkealle joululle on lähellä 100 prosenttia Joensuu–Kajaani–Kemi-linjan pohjoispuolella vielä nykyilmastossakin.

    "Todennäköisyys valkealle joululle on lähellä 100 prosenttia Joensuu–Kajaani–Kemi-linjan pohjoispuolella vielä nykyilmastossakin."

    Lähinnä Meri-Lapissa Perämeren rannikolla yksittäiset joulut ovat jääneet lumettomiksi. Varsinkin niinä vuosina kun jääpeitteen muodostuminen Perämerellä viivästyy ja lounaisvirtaukset kuljettavat meille lauhaa ilmaa, joulut voivat jäädä hyvin vähälumisiksi Pohjois-Pohjanmaan ja Meri-Lapin rantakaistaleella.

    Ilmastollisella vertailukaudella 1981–2010 valkeiden joulujen todennäköisyys on ollut pienin lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla, missä keskimäärin vain joka toinen joulu oli valkea. Lumivalkean joulun todennäköisyys kasvoi, mitä kauemmas sisämaahan mentiin.

    Valkea joulu tilastoissa 1981–2010.
    Valkean joulun todennäköisyys tilastoissa vuosina 1981–2010.

    Mustat joulut yleistyvät lounaasta käsin

    Uudella ilmastollisella vertailukaudella 1991–2020 valkeiden joulujen todennäköisyys on pienentynyt maan etelä- ja länsiosassa, mutta pysynyt kuta kuinkin ennallaan Itä- ja Pohjois-Suomessa.

    Joulujen lumitilanteen heikkenemiseen meillä vaikuttaa eniten se fakta, että yksittäisistä kuukausista nimenomaan joulukuut ovat lämmenneet ilmastonmuutoksen myötä Suomessa eniten – esiteollisista ajoista 1800-luvun puolivälistä lähtien peräti kuudella asteella.

    Tämä sysää lumipeitekauden alkamista pidemmälle talveen ja pienentää lumisten joulujen todennäköisyyttä nykyilmastossa maan etelä- ja länsiosassa.

    Sumuinen ja hämärä Porvoo lähellä talvipäivänseisausta.
    Nykyilmastossa jo puolet jouluista on lumettomia etelä- ja länsirannikolla Porvoon ja Vaasan välillä. Kuva: Markus Mäntykannas, Porvoo, 19.12.2020

    Valkeiden joulujen todennäköisyys oli vielä ilmastollisella vertailukaudella 1981–2010 yli 60 % käytännössä kaikkialla sisämaassa Hankoniemeä ja Turun rannikkoseutua lukuun ottamatta – vain Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa mustia jouluja oli yhtä paljon kuin valkeitakin.

    Uudella vertailukaudella Ahvenanmaan kehno lumitilanne on kuitenkin levittäytynyt jo Manner-Suomen puolelle: valkeiden joulujen todennäköisyys on laskenut noin 50 %:iin kauttaaltaan etelä- ja länsirannikolla Porvoon ja Vaasan välillä.

    Valkeiden joulujen todennäköisyys on pienentynyt maan etelä- ja keskiosassa uudella ilmastollisella vertailukaudella noin 10–20 %. Pohjois-Karjalassa ja maan pohjoisosassa muutosta ei vielä huomaa.

    Valkea joulu tilastoissa 1991–2020
    Valkean joulun todennäköisyys vertailukaudella 1991–2020 on pienentynyt erityisesti maan etelä- ja länsiosassa. Keskimäärin enää puolet jouluista on valkeita esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Porissa.

    Lumettomat joulut leviävät hiljalleen myös itään ja Lappiin

    Ilmastollisia vertailukausia päivitetään 10 vuoden välein, joten seuraava vertailukausi tulee kattamaan vuodet 2001–2030.

    Yritin jo mielessäni varovaisesti hahmotella, miltä tulevaisuuden vertailukaudet tulevat meillä joulujen lumitilanteen osalta näyttämään, jos ja kun tämä samainen trendi lumien hupenemisen osalta jatkuu.

    Voikin olla, että 10–20 vuoden päästä yllä näkyvän kartan esiintyvyysrajat valkean joulun todennäköisyydessä ovat liikahtaneet 50–100 kilometriä sisämaahan päin. Tämä tarkoittaisi, että vuosikymmenen tai kahden päästä joulujen lumitilanne olisi jo Riihimäellä, Forssassa ja Lahdessa saakka yhtä kehno kuin se nykyisellään on esimerkiksi Helsingissä tai Turussa.

    "On vain ajan kysymys, milloin ensimmäinen musta joulu saavuttaa napapiirin."

    Vastaavasti Pohjois-Karjalassa, osassa Pohjois-Pohjanmaata ja syvemmällä sisämaassa lounaisessa Lapissakin saatetaan tulevina vuosikymmeninä kokea ensimmäiset lumettomat joulut.

    On vain ajan kysymys, milloin ensimmäinen musta joulu saavuttaa napapiirin.

    Mustia jouluja ei esimerkiksi napapiirin rajakaupungissa Rovaniemellä ole vielä esiintynyt kahdella viimeisellä ilmastollisella vertailukaudella kertaakaan, mutta näin voi hyvinkin tapahtua lähitulevaisuudessa.

    Kuvassa näkyy mustaa jäätä.
    Lumettomat joulut yleistyvät tulevina vuosikymmeninä myös sisämaassa. Kuva: Pekka Hatunen, Vaala, arkistokuva

    Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa – myöhemmässä vaiheessa myös laajemmin etelä- ja länsirannikolla – joudutaan pohtimaan aivan uuden luokituksen käyttöönottoa valkeiden joulujen todennäköisyydelle.

    Tulevaisuuden luokitukset kuulostavat karuilta: niissä enää joka kolmas tai joka neljäs joulu on valkea. Mustien joulujen todennäköisyys kasvaa kovaa vauhtia rannikoilta käsin, sillä Itämeri ja joulukuut lämpenevät voimakkaasti.

    Onkin syytä pohtia, miten kirkastamme vastaisuudessa joulutunnelmaa yhä pimenevällä rantakaistaleella. Ehkä jouluvalaistuksen pitäisi olla entistäkin näyttävämpää ja siihen tulisi satsata keskusta-alueiden lisäksi myös pienemmissä pitäjissä.

    Voisimme ottaa mallia Keski-Euroopasta, missä mustat joulupyhät ovat olleet arkea jo vuosikymmeniä. Siellä osataan laittaa kadut prameiksi!

    Etelämpänä Euroopassa valtaosa jouluista on lumettomia, joten tunnelmaa on täytynyt hakea valaistuksesta.
    Etelämpänä Euroopassa valtaosa jouluista on lumettomia, joten tunnelmaa on täytynyt hakea valaistuksesta. Kuva: Pixabay

    Markus Mäntykannas

    Päivitetty 29.11.2021 klo 09.37

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa

    Viimeksi katsomasi paikat