YK:n ilmastokokous päättyi kaksijakoisissa tunnelmissa – ministeri Krista Mikkonen: Ilmastotoimien tahtia on kiristettävä nopeasti

YK:n ilmastokokous päättyi viikonloppuna Skotlannissa. Hiilenpolton vähentäminen kirjattiin kokouksen päätöksiin. Kokouksessa luvattiin lisäksi muun muassa lisärahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Myöhään lauantaina päättynyt YK:n ilmastokokous Glasgow’ssa Isossa-Britanniassa onnistui vahvistamaan sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin, mutta joissain keskeisissä kysymyksissä ratkaisuja lykättiin tuleville vuosille, toteaa ympäristöministeriö tiedotteessaan. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen mukaan kello tikittää, joten ilmastotoimien tahtia on kiristettävä nopeasti.

Maita kehotetaan päivittämään päästövähennystavoitteensa ja pitkän tähtäimen vähähiilisyyssuunnitelmansa jo ensi vuoden aikana. Etenemistä kohti Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitetta tarkastellaan jatkossa vuosittain.

– Päätös pitää 1,5 asteen tavoitteen yhä saavutettavissa. Kello tikittää, ja lähivuodet ovat kriittisiä. Siksi tarvitsemme jatkuvaa painetta ilmastotoimien parantamiseen nimenomaan 2020-luvulla, ja nyt päätetty vuosittainen tarkastelu tuo tätä, ministeri Krista Mikkonen sanoo.

Pariisin sopimus solmittiin joulukuussa 2015. Sen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen esillä aiempaa vahvemmin

Glasgow’n kokouksessa saatiin yli viiden vuoden työn jälkeen valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä Mikkosen mukaan osoittaa, että maailman maat pystyvät yhteistyössä löytämään ratkaisuja ilmastokriisin torjumiseen.

Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousi Glasgow’ssa aiempaa vahvemmin esille. Kokouksen aikana maat lupasivat ennennäkemättömän paljon rahoitusta, 356 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä sekä tavoittelemaan sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta. 

Maat sopivat seuraavista askelista vuoden 2025 jälkeisen, julkista ja yksityistä rahoitusta koskevan ilmastorahoitustavoitteen määrittelemiseksi.

Lue myös: Presidentti Niinistö YK:n ilmastokokouksessa Glasgow’ssa: “Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi painavimmista ihmisvelvollisuuksistamme” (3.11.2021)

Osapuolet saavuttivat myös sovun taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy.

Jatkossa kansalliset päästövähennyssitoumukset tulisi antaa yhteismitallisesti. Vuonna 2025 annettavien sitoumusten tavoitevuoden tulisi olla kaikille sama 2035. Myös tämä helpottaa yhteisen tavoitteen saavuttamisen seurantaa ja arviointia sekä Pariisin sopimuksen viisivuotistarkasteluja.

– Kun kaikki maat ja etenkin suuret taloudet raportoivat yhtäläisesti ja läpinäkyvästi päästöistään, meillä on kirkkaampi tilannekuva siitä, missä tahdissa etenemme, Suomen ilmastopääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo.

“Hiilenpolton vähentäminen on nyt ensimmäistä kertaa mainittu YK-tekstissä”

Maat sitoutuivat nopeuttamaan irtautumista hiilenpoltosta sekä luopumaan tehottomista fossiilituista. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

– Hiilenpolton vähentäminen on nyt ensimmäistä kertaa mainittu YK-tekstissä. Se on tärkeä signaali, vaikka olisimme toivoneet vahvempaa kirjausta. Pidän merkittävänä myös luonnonsuojelun ja ennallistamisen korostamista, ministeri Mikkonen toteaa.

Varsinaisen kokouspäätöksen lisäksi Glasgow’ssa julkaistiin useita päästöjä vähentäviä aloitteita. Suomi liittyi mukaan muun muassa metsäkadon pysäyttämistä sekä liikenteen päästöjen ja metaanipäästöjen vähentämistä koskeviin aloitteisiin ja julkilausumiin.

WWF Suomi: Kansainvälisen ilmastopolitiikan uskottavuus pelastui vain täpärästi – 1,5 asteen tavoite ohuen langan varassa

WWF Suomi toteaa, että vaikka valtiot antoivat Glasgow’n ilmastokokouksessa paljon lupauksia, neuvottelujen lopputulos jäi pettymykseksi. Tulos riittää kuitenkin pitämään elossa toiveen maapallon keskilämpötilan nousun rajaamisesta 1,5 asteeseen.

– Monet maat ilmoittivat lisäävänsä rahoitusta, mutta päätöslauselma jäi rahoituksen osalta vaisuksi. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen käytettävä rahoitus pyritään kaksinkertaistamaan vuoden 2019 tasosta vuoteen 2025 mennessä, mutta tarve olisi moninkertainen, WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman sanoo.

Päätöslauselmassa maat tiedostavat, että luontokato ja ilmastokriisi pitää ratkaista yhdessä.

– Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa. Monimuotoinen luonto voi puolestaan auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Ilmastosopimuksen ja biodiversiteettisopimusten välille tarvitaan jatkossa yhä enemmän vuorovaikutusta, toteaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

Lue seuraavaksi (9.8.2021): IPCC:n ilmastoraportti: 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella – “Jatkossakin Suomi on yksi niistä alueista, jotka lämpenevät nopeimmin”

Lähteitä ja lisätietoja:

Ympäristöministeriö: Glasgow’n ilmastokokous toi uusia välineitä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi

WWF Suomi: Kansainvälisen ilmastopolitiikan uskottavuus pelastui vain täpärästi – 1,5 asteen tavoite ohuen langan varassa

UNFCCC: COP26 Reaches Consensus on Key Actions to Address Climate Change

Foreca

Päivitetty 15.11.2021 klo 14.49