Ovatko talvi ja lumipyryt pian historiaa? "Kuukausiennusteessa kirkas viesti vuodenaikojen vaihtumisesta" – tältä näyttää maaliskuun sää

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen, ECMWF:n, tuoreessa kuukausiennusteessa on havaittavissa selvä signaali tavanomaista lämpimämmästä säästä ja termisen kevään alkamisesta osassa maata maaliskuun puolella. Tulevat viikot näyttävät epävakaisilta ja sadetta kertyy ennusteen mukaan pitkän ajan keskiarvoa enemmän.

ECMWF:n uudessa, 21. helmikuuta julkaistussa kuukausiennusteessa, Suomi kuuluu tulevina viikkoina pääosin länsi- ja lounaisvirtausten piiriin. Kuukausiennuste ei juurikaan ole muuttunut aiemmasta, 17. helmikuuta tulleesta ennusteesta.

Islannin edustalla ja toisaalta myös Jäämerellä ilmanpaineen ennustetaan olevan koko maaliskuun ajan tavanomaista matalampi, kun taas korkeapaineen alue pysyttelee sitkeästi keskisessä ja läntisessä Euroopassa.

Tämän asetelman myötä Suomi kuuluu Atlantin matalapaineiden reitille ja erityisesti maaliskuun alkupuolisko näyttää tavanomaista sateisemmalta.

Ja kevättä odottaville ilouutinen! Kuukausiennusteessa on havaittavissa kirkas viesti vuodenaikojen vaihtumisesta talvesta kevääseen: kaikki tarkasteluviikot kuukausiennusteessa ovat Suomessa tavanomaista lämpimämpiä, mikä vahvistaa käsitystä siitä, että terminen kevät pääsisi ainakin maan eteläosassa alkamaan etuajassa – mahdollisesti jo maaliskuun ensimmäisellä puoliskolla.

Termisen kevään alkaessa vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi nollan ja +10 asteen välille.

Katso videolta kuukausiennuste lämpötiloista:

Maan eteläosassa talven lumisimmat hetket ovat todennäköisesti käsillä nyt, sillä jatkossa sateet muuttuvat vetisemmiksi ja lumipeite ohenee. Maan keski- ja varsinkin pohjoisosassa lumipeite todennäköisesti vielä vahvistuu.

Tiistaiaamuna Espoon Nuuksiossa on mitattu peräti 92 senttimetriä lunta, mikä on eteläiselle Suomelle harvinaisen paljon. Vain Pohjois-Karjalasta ja Lapista löytyy paikoitellen paksumpia hankia.

Helmikuun 21. päivä alkanut viikko: Siksakkia lämpötiloissa, loppuviikolla lämpenee

Kuukausiennusteen mukaan kuluva, ensimmäinen talvilomaviikko on maan etelä- ja itäosassa sekä osittain myös itäisessä Lapissa tavanomaista lämpimämpi. Sitä vastoin läntisessä Lapissa on tavanomaista kylmempää. Viikosta ennustetaan keskiarvoja sateisempaa koko maahan.

Viikko alkoi melkoisella lumimyräkällä, jonka myötä lumensyvyys kasvoi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yli 25 cm. Espoon Nuuksio (92 cm) kuuluu tällä hetkellä Suomen lumisimpien mittausasemien joukkoon. Helmikuussa sadetta onkin paikoin jo kertynyt tuplaten normaaliarvoihin nähden.

Viikon puolivälissä sää kylmenee ja pakkanen kiristyy koko maassa. Keskiviikon vastaisena yönä pakkasta voi olla selkeillä alueilla 15–30 astetta kautta maan. Torstain aikana sää kuitenkin lauhtuu voimakkaasti ja etelässä lähennellään jopa viittä lämpöastetta. Lumet saavat kyytiä eteläisessä Suomessa, mutta maan pohjoisosassa lumipeite vahvistuu.

Perjantain jälkeen sää näyttäisi kirkastuvan ja kylmenevän viikonlopun ajaksi. Etelässä päivälämpötila pysyy kuitenkin lähellä nollaa astetta, mikä on tyypillistä tälle vuodenajalle.

Lue myös: Pitkä sääennuste maalis–toukokuulle julki: Tältä näyttää kevään tilanne!

Helmikuun 28. päivä alkava viikko: Voimakkaita länsivirtauksia, ehkä keväisiäkin hetkiä

Helmikuun 28. päivänä alkavalla toisella talvilomaviikolla Suomi kuuluu pääosin voimakkaiden länsivirtausten piiriin. Yksittäiset myrskypäivätkään eivät ole poissuljettuja.

Voimakas länsivirtaus näkyy myös ennustetuissa lämpötiloissa: maaliskuun ensimmäinen viikko on ECMWF:n kuukausiennusteessa jopa 3–6 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Yksittäiset kipakat pakkastilanteet ovat kuitenkin mahdollisia erityisesti yöaikana, jos sää selkenee ja tuuli heikkenee.

Näyttää siltä, että useampi matalapaine on liikkeellä Suomen yli kohti itää ensi viikolla. Sateet tulevat vaihtelevissa olomuodoissa, ja kaiken kaikkiaan viikko näyttää olevan normaalia sateisempi. Sateiden välissä sää pääsee ajoittain poutaantumaan ja aurinkoakin nähdään paikoin.

On mahdollista, että ensi viikolla viriää föhn-ilmiö. Sen myötä Norjan vuoriston yli virtaisi ajoittain kuivempaa ja lämpimämpää ilmaa, jolloin ainakin maan etelä- ja länsiosassa lämpötila voisi kohota joinakin päivinä hyvinkin keväisiin lukemiin. Eurooppalainen säämalli on väläytellyt jopa yli viiden asteen lämpötiloja, mutta tämä ennuste on vielä epävarma.

Föhn-ilmiö vaatii syntyäkseen tietyn tuulen suunnan ja vielä on epävarmaa, pääseekö ilmiö syntymään ensi viikolla. Tämä riippuu kaiketi matalapaineiden reiteistä. Jos matalapaineet suuntaavat ennustettua eteläisempää reittiä, Suomi jää harmaaksi, sumuiseksi ja kalseammaksi.

Katso alta kuukausiennuste sademääristä:

7. maaliskuuta alkava viikko: Leutoa ja harmaata

Maaliskuun toisella viikolla länsivirtaukset näyttäisivät kääntyvän lounaisvirtauksiksi. Pohjois-Atlantilla on yhä viitteitä tavanomaista matalammasta ilmanpaineesta, mikä ruokkii odotuksia epävakaisen säätyypin jatkumisesta Suomessa.

Länsituulten vaihtuminen lounaisvirtauksiksi tarkoittaisi harmaampaa, kosteampaa ja kenties pilvisempää säätyyppiä. Viikosta ennustetaan 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpää, mistä voi varovaisesti päätellä, että ainakin maan etelä- ja keskiosassa lämpötila kohoaisi ajoittain nollan asteen yläpuolelle ja sateet voisivat olla vetisempiä.

Sademäärä on 7. maaliskuuta alkavalla viikolla lähellä tavanomaista tai hieman sen yläpuolella.

Tutustu myös tähän: Suomen sää maaliskuussa tilastojen mukaan

14. maaliskuuta alkava viikko: Järkähtämätön asetelma

14. maaliskuuta alkavalla viikolla suursäätila Euroopassa ei ole muuttuakseen. Tavanomaista matalamman ilmanpaineen alue pysyttelee sitkeästi Islannin edustalla, kun taas etelämpänä Euroopassa on viitteitä korkeammasta ilmanpaineesta.

Tämän ennusteen perusteella Suomessa vallitsevat yhä pääosin lounaan tai lännen puoleiset ilmavirtaukset ja viikosta ennustetaan 1–3 astetta normaalia lämpimämpää. Sademäärissä ei näy poikkeamia suuntaan eikä toiseen, mutta toisaalta ennusteen epävarmuus kasvaa jo tässä vaiheessa.

Kuukausiennusteen perusteella voisi kuitenkin varovaisesti arvioida, että terminen talvi olisi maaliskuun kuluessa vaihtumassa termiseen kevääseen ainakin maan eteläosassa, mahdollisesti myös keskisessä Suomessa. Termisen talven aikana vuorokauden keskilämpötila on pitkäluonteisesti alle nollassa asteessa, kun taas termisen kevään aikana se nousee 0 ja +10 asteen välille.

Pidennetyn kuukausiennusteen mukaan myös maaliskuun viimeinen kokonainen viikko näyttää ajankohdan keskiarvoja lämpöisemmältä.

Tilastollisesti terminen kevät starttaa maan eteläosassa maaliskuun loppupuoliskolla ja muualla maassa tyypillisesti huhtikuun kuluessa.

Tulkitse pitkän ajan ennusteita varauksella

Pitkän ajan sääennusteet ovat vielä kehitysasteella. Ne kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi siis olla suurta.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Markus Mäntykannas

Päivitetty 22.2.2022 klo 13.33