Huomio! Jäät ovat laajalti liian heikkoja turvalliseen jäällä liikkumiseen – jääasiantuntija tilanteesta: “Itse en kyllä vielä menisi jäälle”

Alkanut pakkaskausi on käynnistänyt vesistöjen jäätymisen koko maassa. Jäät ovat kuitenkin edelleen laajalti heikkoja. Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein.

Marraskuun lopun kylmenemisen johdosta jäätä on muodostunut jo monin paikoin Suomen etelä- ja keskiosienkin sisävesistöissä sekä merellä. Jäihin putoamisilta ei ole tänäkään alkutalvena vältytty.

Suomen ympäristökeskus SYKE kertoi 1. joulukuuta, että tällä hetkellä jäänpaksuusmittausten havaintopaikkojen jäät sisävesistöissä Oulun eteläpuolella ovat pääsääntöisesti liian heikkoja turvalliseen jäänpaksuuden mittaukseen ja jäällä liikkumiseen.

"Luonnonvesien jää ei ole kuin luistinradalla eli tasapaksua kaikkialla. Lisäksi luonnonvesien jäissä on aina jotain epäpuhtauksia ja virheitä, kuten ilmakuplia, halkeamia ja muuta, jotka heikentävät jäätä ja vähentävät kantokykyä."
Jääasiantuntija Jouni Vainio

Marraskuun 30. päivä tehdyissä mittauksissa eteläisen ja keskisen Suomen sisämaan jäänpaksuuden havaintopaikoilla jäänpaksuus voitiin turvallisesti mitata vain muutamilla paikoilla.

Lapissa jäänpaksuus vaihteli havaintopaikoilla 25 senttimetrin puolin ja toisin. Jääpeitteen paksuus oli lähellä ajankohdan keskimääräistä paksuutta. Poikkeuksena oli Kilpisjärvi, missä 17 senttimetrin jäänpaksuus oli yli viisi senttimetriä keskimääräistä ohuempaa.

Myös merijäät heikkoja

Myös merellä jäät ovat vielä heikkoja. Jääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta varoittelee tilanteesta.

– Itse en kyllä vielä menisi jäälle. Luonnonvesien jää ei ole kuin luistinradalla eli tasapaksua kaikkialla. Lisäksi luonnonvesien jäissä on aina jotain epäpuhtauksia ja virheitä, kuten ilmakuplia, halkeamia ja muuta, jotka heikentävät jäätä ja vähentävät kantokykyä. Sanoisin, että vähintään kymmenen senttimetriä kunnon alkutalven teräsjäätä pitäisi olla ja silti pitää olla varovainen. Ja ehdottomasti jäänaskalit kaulaan. Ei niitä taskun tai laukun pohjalta kaiveta, kun jää pettää ja kylmään veteen mulahtaa. Ja sieltä on todella vaikea päästä pois, Jouni Vainio sanoo.

Kokematon jäällä liikkuja ei saisikaan koskaan mennä jäälle kenenkään “perässä” tietämättä mitä tekee, vaikka näkisi jäällä mahdollisesti jonkun kokeneemman jäällä kävijän, joka on hyvin varustautunut ja mahdollisesti jopa harjoitellut jäistä pelastautumista. Ilman jäänaskaleita tai muuta terävää apuvälinettä itsensä vetäminen takaisin liukkaalle jäälle on erittäin vaikeaa.

Jäänpaksuus vaihtelee vesistöjen eri osissa huomattavasti

Myös Suomen ympäristökeskus muistuttaa, että alkutalvelle tyypilliseen tapaan jäänpaksuus vaihtelee vesistöjen eri osissa huomattavasti: rannoilla ja suojaisissa lahdissa voi olla jo jäätä, mutta esimerkiksi virtauspaikoilla, selkävesillä ja vesistörakenteiden lähellä jää voi olla vielä heikkoa tai esiintyy vielä avovettä.

Jään paksuuskasvu on tehokkainta tyynessä pakkassäässä. Lumisade ja tuulisuus puolestaan hidastavat jääpeitteen muodostumista.

Suomen ympäristökeskus toteaa, että jäällä liikkujan on aina varmistuttava jääpeitteen kantavuudesta omalla kulkureitillä, varustauduttava pelastautumisvälinein ja ennen kaikkea vältettävä heikoilla jäillä liikkumista. Perussääntö on, että jos ei tiedä varmasti, että jää kestää, on viisainta olla menemättä jäälle.

Suomen ympäristökeskus muistuttaa myös, että jäätilannekartan perusteella ei voi päätellä minkään vesistön todellista jäänpaksuutta. Jäänpaksuushavainnot edustavat mittauspäivänä vain kyseistä paikkaa. Ne ovat siten ohjeellisia eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita.

Lue seuraavaksi: Joulukuun kuukausiennuste: Alkuun kaksi erittäin kylmää viikkoa – näin meteorologi Anna Latvala kommentoi jouluviikkoa nyt!

Karita Kontula-Sokka

Päivitetty 1.12.2021 klo 18.50