"En ole kertaakaan nähnyt vastaavaa urallani" – loppukesän uskomaton ennuste muistuttaa ilmastonmuutoksen etenemisestä ja tuo esimakua Keski-Euroopan kesistä

Elokuun 19. päivään mennessä sää on ollut eri puolilla Suomea harvinaisen lämmintä. Kulunut kuukausi on yleisesti ollut 1–2 astetta normaalia lämpimämpi, paikoin poikkeama on tätäkin suurempi. Jos elokuu jatkuu helteisenä, voi kuusta muodostua poikkeuksellisen tai jopa ennätyksellisen lämmin.

Elokuun loppupuoliskon sääennuste on uskomattoman lämmin. En ole kertaakaan nähnyt vastaavaa meteorologin urallani. Vaikka urani on vasta 10-vuotinen, en tahdo löytää yhtä lämmintä loppuelokuun säätä vuosikymmenien takaisista tilastoistakaan.

"Kuluneen kesän hirmuhelteet Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä elokuinen helleaalto Suomessa muistuttavat meitä ilmastonmuutoksen etenemisestä. Kaikkea ei enää yksinkertaisesti voi selittää sään luonnollisella vaihtelulla."

Vielä elokuun viimeisellä kokonaisella viikollakin on viitteitä 30 asteen helteistä, joten tästä kuukaudesta on hyvää vauhtia muodostumassa jopa poikkeuksellisen lämmin ainakin maan eteläosassa.

Lue myös: Harvinainen, poikkeuksellinen ja ennätyksellinen – mitä tarkoittavat nämä meteorologiasta tutut termit?

19. elokuuta Suomessa ylitettiin 31 asteen raja, kun Heinolan Asemantauksella lämpötila kohosi 31,3 asteeseen. Kyseessä on myöhäisin 31 asteen ylittyminen ainakin vuodesta 1959 lähtien tarkasteltuna. Ylipäänsä 30 asteen ylitykset elokuun loppupuoliskolla alkavat olla niin harvinaisia, että keskimäärin vastaavia tilanteita mahtuu ihmisen elinaikaan vain kerran tai pari.

Harvinaisen lämmin elokuu tähän mennessä, sateisuudessa räikeä kahtiajako

Elokuun 19. päivään mennessä kuukausi on kokonaisuudessaan ollut Suomessa harvinaisen lämmin. Yleisesti poikkeama lämpimämpään suuntaan on 1–2 astetta, mutta Pohjois-Lapissa ja Kymenlaaksossa se on paikoin 2,5 asteen luokkaa.

Esimerkiksi Helsinki–Vantaalla ja Kuopiossa elokuu on 19. päivään mennessä ollut viidenneksi lämpimin sitten vuoden 1959 ja Helsinki–Kaisaniemessä 10. lämpimin sitten vuoden 1881.

Elokuun lämpötilat ovat siis tasaisesti keskiarvon yläpuolella koko Suomessa, mutta sateisuudessa on havaittavissa räikeä kahtiajako.

Kuluneen kuun aikana voimakkaita ukkossateita on osunut erityisesti maan länsi- ja pohjoisosaan, sillä ilmamassoja jakava säärintama on pysynyt siellä paikoillaan usean päivän ajan elokuun puolivälin jälkeen. Sitä vastoin etelässä ja idässä on paikoin ollut rutikuivaa.

Kuluneen elokuun sateisimman ja vähäsateisimman paikkakunnan välillä on jopa yli 100 millimetrin ero: kun Helsinki–Vantaan ja Kouvolan Anjalan sademäärät ovat ajanjaksolla 1.–19.8.2022 vain 2,2 mm, on Teuvassa ajanjaksolla 1.–18.8.2022 ropissut jo 134,9 mm.

Mistä elokuun helteet johtuvat ja vaikuttaako ilmastonmuutos niihin?

Kuluneen elokuun poikkeuksellisten helteiden taustalla vaikuttavat kaksi komponenttia: Euroopassa vallitseva suotuisa sääasetelma ja moderni ilmastonmuutos.

Vaikka helteiden pääasiallinen syy onkin lämpöä suosiva suursäätila, on ilmastonmuutoksella myös omat näppinsä pelissä. Ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta kuluneen kesän helleaallot Euroopassa eivät olisi olleet yhtä intensiivisiä ja pitkäkestoisia. Ilmastonmuutoksen yksi vaikutus on, että tietynlaiset sääkuviot jämähtävät paikoilleen pidemmiksi ajoiksi, jolloin Etelä- ja Keski-Euroopan kaltaiset helle- ja kuivuusputket voivat jatkua viikkokausia. Kesäisin ilmastonmuutoksen vaikutukset iskevät rajuimmin eteläiseen Eurooppaan, kun taas talvisin muutokset näkyvät voimakkaimmin Pohjois-Euroopassa.

Suomen poikkeukselliset elokuun lopun helteet selittyvät myös näillä kahdella tekijällä. Venäjällä oleva laaja korkeapaineen alue ja Pohjois-Atlantilla oleva laaja matalapaine ovat taanneet sen, että ilmavirtaukset ovat käyneet hyvin lämpimältä kantilta etelästä tai kaakosta. Ilma virtaa meille nyt alueelta, joka on kuumentunut voimakkaasti kuluneen kesän aikana ja nyt Suomikin on saanut osansa lämmöstä.

Mikäli modernia ilmastonmuutosta ei olisi ollut olemassa, uskon, että kuluneen elokuun helteet jäisivät Suomessa lyhyemmiksi ja laimeammiksi. Kyllä ne olisivat silti tulleet, jos sääasetelma olisi ollut samanlainen, mutta todennäköisyys näin korkeille lämpötiloille (yli 31 astetta) olisi ollut selvästi pienempi.

Ilmastonmuutoksen myötä kuluneen kesän kaltaisten korkeiden lämpötilojen ja lämpöennätysten todennäköisyys on moninkertaistunut. On arvioitu, että esimerkiksi Intiassa ja Pakistanissa tänä kesänä koettu kuumuus oli ilmastonmuutoksen myötä jopa 30 kertaa todennäköisempää.

Kuluneen kesän hirmuhelteet Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä elokuinen helleaalto Suomessa muistuttavat meitä ilmastonmuutoksen etenemisestä. Kaikkea ei enää yksinkertaisesti voi selittää sään luonnollisella vaihtelulla. Elokuun lopun kosteat ja ukkosherkät helteet ovat tuoneet meille esimakua Keski-Euroopan kesäilmastosta, missä elokuu on vielä tyypillisesti hyvin lämmin ja ukkosherkkä kuukausi. Vuosisadan loppupuolella Keski-Euroopan nykyilmasto voi rantautua Etelä-Suomeen.

Vuosikymmenien edetessä kesät tulevat pitkittymään myös meillä Euroopan pohjoisnurkassa ja toisinaan helleaallot voivat jatkua elokuulta jopa syyskuulle saakka. Tätä kehitystä edesauttaa kesän aikana lämpenevä Itämeri, joka päästää etelästä saapuvan lämmön varmemmin Suomeen. Vielä kuluneen elokuun jälkimmäisellä puoliskolla Itämerellä on mitattu yli 20 asteen pintavesilämpötiloja, ja tämä on hyvin korkea lukema näin pohjoisille merialueille. Lämmin merialue tulee hyvin todennäköisesti voimistamaan tulevia syyssateita varsinkin etelä- ja länsirannikolla.

Lämpenevän meren vaikutukset ovat tuntuneet vahvasti jo 2000-luvulla, sillä peräti viisi kuudesta Suomen kuukausikohtaisesta lämpöennätyksestä elo–joulukuun välillä on mitattu uusiksi kuluneella vuosituhannella. Mitä lämpimämmäksi merialue ympärillämme käy, sitä todennäköisemmiksi käyvät myös uudet lämpöennätykset.

Lue seuraavaksi: Syksyn pitkä ennuste on täällä – katso, mitä ennakoidaan syys–marraskuulle!

Markus Mäntykannas
meteorologi