Marraskuussa on nähty ennennäkemätöntä ennätystehtailua, eikä tämä tähän jää: "Ilmastonmuutos vaikuttaa vahvasti taustalla"
Kulunut marraskuu alkoi Suomessa sangen erikoisissa merkeissä: kuun kaikkien aikojen lämpötilaennätys rikkoutui peräti kahteen otteeseen saman viikon sisällä. Tämän lisäksi mennyt lokakuu oli Euroopan mittaushistorian lämpimin. Ennätystehtailu lienee vasta alkusoittoa tulevasta.
Palataan marraskuun alkupäiviin ja muistellaan tiistaiyötä, jolloin marraskuun kaikkien aikojen lämpötilaennätys rikkoutui ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2015. Tiistain vastaisena yönä Porissa mitattiin 14,7 astetta. Lämpö kiertyi meille voimakkaan matalapaineen myötä aina Välimereltä saakka ja siihen liittyi runsaita sateita ja kosteutta.
Heti perjantaina ennätys meni uusiksi – ja tällä erää se suorastaan murskaantui. Ahvenanmaalla lämpötila kipusi neljällä mittauspisteellä yli tiistaiyön ennätyslukeman ja korkeimmaksi lämpötilaksi jäi Jomalassa mitattu 16,6 astetta. Alkuviikon ennätys ylittyi liki kahdella asteella.
Kuluneen viikon ennennäkemätön ennätystehtailu pistää meteorologinkin mietteliääksi, sillä 2000-luvulle on ollut ominaista, että vanhoja lämpötilaennätyksiä ei pelkästään rikota, vaan ne suorastaan murskataan. Tämä ei enää selity yksinomaan sään luontaisella vaihtelulla tai sattumalla: nyt ilmastonmuutos vaikuttaa vahvasti taustalla.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Lue seuraavaksi: Näin ilmastonmuutos vaikuttaa lämpötiloihin maapallolla
Lämpöennätykset uusiksi 2000-luvulla, mutta ei yhtään uutta kylmyysennätystä
Olemme mielestäni saaneet paljon konkreettista näyttöä ilmastonmuutoksen etenemisestä kuluneen vuosituhannen aikana. 2000-luvulla on rikkoontunut peräti kuusi kuukausikohtaista lämpöennätystä. Marraskuun ennätys on rikottu peräti kolmeen otteeseen: kahdesti tällä viikolla ja viimeksi vuonna 2015.
Huomionarvoista on se, ettei yhtäkään uutta kylmyysennätystä ole kirjattu – viimeisin tulee vuodelta 1999.
| Ajankohta | Lämpöennätys ja paikkakunta |
|---|---|
| Maaliskuu (27.3.2007) | 17,5 °C (Helsinki-Vantaan lentoasema) |
| Heinäkuu (29.7.2010) | 37,2 °C (Liperi Joensuun lentoasema) |
| Elokuu (7. ja 8.8.2010) | 33,8 °C (Heinola ja Lahti) |
| Lokakuu (14.10.2018) | 21,1 °C (Oulu lentoasema) |
| Marraskuu (6.11.2020) | 16,6 °C (Maarianhamina Jomala) |
| Joulukuu (20.12.2015) | 11,3 °C (Kokemäki ja Pori) |
Tilastotiedot: Ilmatieteen laitos
Heinäkuun 2010, lokakuun 2018 ja kuluneen marraskuun lämpöennätykset ovat vailla vertaansa, sillä ne ylittivät vanhat ennätykset reilusti yli asteella. Sitä voi pitää jo suurena harppauksena.
Kuinka paljon ilmastonmuutos vaikuttaa ennätyksiin?
Suomessa mitattujen lämpöennätysten taustalla on monta tekijää. Yksi tärkeimmistä edellytyksistä on se, että suursäätilanne Euroopassa suosii vuodenaikaan nähden lämpimän ilmamassan pääsyä Suomeen.
" Talvisiin ennätystilanteisiin on meillä aina liittynyt voimakas lounais- tai länsituuli, joka kuljettaa Suomeen lämpöä joko Atlantilta tai Norjan vuoristosta föhn-tuulena.
Jos lämpö saapuu lounaasta, liittyy se yleensä kosteaan matalapainetilanteeseen ja ilmavirtauksen alkuperä voi olla kaukana Välimerellä. Sen sijaan tuoreen marraskuun lämpöennätyksen mahdollistivat lämpimän ilmamassan ja föhn-tuulen yhteisvaikutus. Sama mekanismi voi nostaa talvilämpötilan Norjan vuonoissa lähelle 20 astetta.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Lue myös: Tuulen suunnan vaikutus säähän
Suomen kaikkien aikojen lämpöennätykseksi on kirjattu Liperissä heinäkuussa 2010 mitattu 37,2 astetta. Ennätys on Pohjoismaiden toisiksi korkein ja selvästi Viron kaikkien aikojen lämpötilaennätystä korkeampi. Kesäisiin ennätystilanteisiin vaaditaan auringonpaiste, heikohko tuuli ja mielellään Venäjän mantereelta saapunut kuuma ilmamassa.
Ei pidä täysin tuudittautua siihen uskoon, että tämän vuosituhannen ennätyssuman takana on pelkästään ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksen lisäksi meillä täytyy ilmakehässä lukuisan palasen loksahtaa kohdalleen, jotta lämpötila voi kohota poikkeuksellisen tai jopa ennätyksellisen korkeaksi.
" Ilmastonmuutos ei itsessään synnytä uusia ennätyksiä, vaan siihen vaaditaan aina tavalla tai toisella ainutlaatuinen säätilanne.
Arvioin, että ilmastonmuutoksen vaikutus uusiin lämpöennätyksiin on kuluneella vuosituhannella ollut noin 0,5–1 astetta. Ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta osa lämpöennätyksistä olisi syntynyt joka tapauksessa, mutta lukemat olisivat jääneet pienemmiksi.
" Ilmastonmuutoksen vaikutus nähdään parhaiten, kun sää on suurimman osan ajasta tavanomaista lämpimämpää ja useita kuukausi- tai vuosikohtaisia keskilämpötilaennätyksiä rikotaan. Sitä vastoin yksittäiset, päiväkohtaiset lämpöennätykset, vaativat enemmän sattumaa.
Sattuma ei kuitenkaan enää yksistään riitä selittämään lukuisia 2000-luvun puolella mitattuja lämpöennätyksiä. Ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta lämpöennätysten rikkoutumisen todennäköisyys olisi nykyistä pienempi – ja kylmyysennätyksiähän pitäisi vastaavasti rikkoutua samassa suhteessa, mutta näin ei ole käynyt.
Yksikään kuukausikohtainen kylmyysennätys ei ole rikkoutunut 2000-luvulla.
| Kuukausi | Päivämäärä | Lämpötila | Paikkakunta |
|---|---|---|---|
| Tammikuu | 28.1.1999 | –51,5 °C | Kittilä Pokka |
| Helmikuu | 5.2.1912 | –49,0 °C | Sodankylä |
| Maaliskuu | 1.3.1971 | –44,3 °C | Salla Tuntsa |
| Huhtikuu | 2. ja 9.4.1912 | –36,0 °C | Kuusamo ja Sodankylä |
| Toukokuu | 1.5.1971 | –24,6 °C | Enontekiö Kalmankaltio |
| Kesäkuu | 3.6.1962 | –7,0 °C | Inari Laanila |
| Heinäkuu | 1. ja 12.7.1958 | –5,0 °C | Enontekiö Kilpisjärvi |
| Elokuu | 26.8.1980 | –10,8 °C | Salla Naruskajärvi |
| Syyskuu | 26.9.1968 | –18,7 °C | Sodankylä Vuotso |
| Lokakuu | 25.10.1968 | –31,8 °C | Sodankylä |
| Marraskuu | 30.11.1915 | –42,0 °C | Sodankylä |
| Joulukuu | 21.12.1919 | –47,0 °C | Pielisjärvi |
Tilastotiedot: Ilmatieteen laitos
Lue seuraavaksi: Näin syntyy föhn-tuuli
Päivitetty 7.11.2020 klo 11.18
