Nämä kaksi sääilmiötä pitävät kevään loitolla – käännekohta näkyy vasta huhtikuussa

Kevään perään haikailevat joutuvat vielä odottelemaan kärsivällisinä, sillä talvinen asetelma ei hevillä purkaudu. Maaliskuu jatkuu pakkasten ja lumisateiden merkeissä. Kylmä sää johtuu polaaripyörteen hajoamisesta ja vuodenaikaan nähden erittäin vaisuista länsivirtauksista. Käännekohta lämpimämpään näkyy pitkän ajan ennusteessa vasta huhtikuun alussa.

Maaliskuu on alkanut erikoisissa merkeissä. Kuluvan talvikauden pakkasennätys mitattiin vasta maaliskuun puolella 6. päivänä maanantaina, kun Utsjoella lämpötila painui –35 asteeseen. Myös keskiviikkoyön ja -aamun aikana pakkasta on monin paikoin mitattu Lapissa 30 astetta, kylmintä oli Ylitornion Meltosjärvellä, –33,8 astetta.

Kireistä pakkasista huolimatta maaliskuun seitsemän ensimmäistä päivää eivät ole keskiarvona olleet poikkeuksellisen tai harvinaisen kylmiä missään päin maata, koska kuun ensimmäiset päivät olivat varsin lauhoja.

Tilastojen valossa maaliskuu on vielä valtaosassa maata kunnon talvikuukausi ja joskus talven kylmimmät hetket osuvatkin vasta kevättalveen. Tilastojen mukaan terminen kevät alkaa maan etelä- ja länsiosassa maaliskuun loppupuolella, muualla maassa huhtikuun aikana.

"Selvä käännekohta koetaan ennusteen mukaan vasta huhtikuun ensimmäisellä kokonaisella viikolla, kun länsivirtausten voimakkuus kohoaa ilmastollisen keskiarvon yläpuolelle."

Esimerkiksi vuosina 2005 ja 2008 maaliskuu oli osassa Suomea talvikauden kylmin kuukausi, eikä tämä ole täysin poissuljettu skenaario tänäkään vuonna, mikäli sää jatkuu selvästi tavanomaista kylmempänä, kuten 6. maaliskuuta julkaistu kuukausiennuste kertoo.

Keskipitkän aikavälin sääennusteiden haasteena tuntuu kuitenkin olevan se, että ne eivät aina kykene tunnistamaan säätyypissä tapahtuvia merkittäviä käänteitä, jotka ajoittuvat kolmannelle tai neljännelle tarkasteluviikolle. Kuukausiennusteen osuvuus onkin ylivoimaisesti paras ensimmäisellä ja toisella tarkasteluviikolla.

Tällä hetkellä ECMWF:n kuukausiennusteen mukaan sääasetelma jatkuu Euroopassa samanlaisena koko maaliskuun ajan, eli Pohjois-Euroopassa on kylmää ja talvista, kun taas Etelä-Euroopassa on lämmin poikkeama ja ajoittain jopa kesäisiä lämpötiloja. Myös yhdysvaltalainen (CFSv2) pitkän ajan ennuste on siirtynyt samalle kannalle, eli maaliskuusta näyttäisi muodostuvan kylmä Pohjois-Euroopassa.

Lue myös: Helleaalto Afrikasta: 30 asteen raja rikki Euroopassa

Polaaripyörre hajosi, mutta se elpyy vähitellen

Helmikuun loppupuolella tapahtunut voimakas stratosfäärin lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla johti polaaripyörteen hajoamiseen. Normaalitilanteessa polaaripyörre kiertää napa-aluetta talvikuukausien aikana ja sen sisäpuolella on arktisen kylmää ilmaa. Jos polaaripyörre on voimakas, kylmimmät ilmamassat pysyvät pyörteen sisäpuolella, mutta pyörteellä on tapana välillä hajota ja jakaantua. Tällöin napa-alueelle ominaista ankaraa talvisäätä voidaan kokea myös keskileveysasteilla.

Polaaripyörteen hajoamisen vaikutukset tuntuvat parhaillaan Pohjois-Euroopassa, joka on jumissa polaaripyörteen kylmässä "pussukassa". Tämä on työntänyt ilmamassoja jakavan polaarisen suihkuvirtauksen normaalia eteläisemmälle reitille ja niinpä napa-alueen hyytävä ilmamassa pääsee vaikuttamaan Euroopan pohjoisosassa vielä pitkälle maaliskuulle saakka.

Ennusteissa on merkkejä siitä, että polaaripyörre lähtisi uudestaan elpymään maaliskuun edetessä, mutta muutos näyttää hyvin hitaalta. Näin ollen en odottaisi mitään äkkilämpenemistä. Hiihtokelejä riittää vielä todennäköisesti vielä usean viikon ajan.

Auringonsäteilyn määrä kuitenkin kasvaa päivä päivältä, ja viimeistään tämä on se ajuri, joka ennen pitkää tuo Suomeen keväisempiä päiviä hajonneesta polaaripyörteestä huolimatta. Tyypillisesti huhtikuussa on sitten edessä polaaripyörteen lopullinen ja luonnollinen hajoaminen, eli pyörre on poissa päiväjärjestyksestä kesän ajan. Tämä johtuu siitä, että napa-alue lämpenee kevään edetessä suhteessa enemmän kuin matalammat leveysasteet, jolloin polaaripyörrettä ruokkivat lämpötilaerot supistuvat.

Lue seuraavaksi: Kevään ja alkukesän pitkä ennuste julki! Tältä näyttää huhti–kesäkuun jakso – vaisu viesti Suomeen

Länsivirtauksissa käännekohta huhtikuussa

Polaaripyörre ja yläilmakehän länsivirtaukset ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Tällä hetkellä stratosfäärin länsivirtaukset ovat vuodenaikaan nähden globaalisti erittäin heikkoja leveyspiirillä 60 °N, mikä lisää tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyyttä.

Länsivirtausten heikkeneminen Suomen leveysasteilla näkyy tavanomaista vaisumpana matalapainetoimintana Pohjois-Atlantilla. Matalapaineet eivät pääse etenemään normaaliin tapaan kohti Skandinaviaa, koska vastassa on korkeapaine ja kylmää ilmamassaa. Suihkuvirtaus ohjaa matalapaineet ja lämpimämmät ilmat Keski- ja Etelä-Eurooppaan.

ECMWF:n pitkän ajan ennusteen mukaan länsivirtaukset ovat Suomen leveysasteilla elpymässä pikkuhiljaa maaliskuun aikana. Ennusteessa yläilmakehän länsivirtaukset ovat kuitenkin vielä koko maaliskuun ajan huomattavasti keskiarvoa vaisummat, eli talvisen sään todennäköisyys pysyy verrattain korkeana. Auringon säteilyteho alkaa kuitenkin jo lähiviikkoina olla sen verran suurta, ettei pakkasta enää päiväsaikaan voi kovinkaan montaa astetta olla. Öisin ja aamuisin mitataan vielä todennäköisesti pitkälle maaliskuulle saakka kaksinumeroisia pakkaslukemia.

Selvä käännekohta koetaan ennusteen mukaan vasta 3. huhtikuuta alkavalla viikolla, kun länsivirtausten voimakkuus kohoaa ilmastollisen keskiarvon yläpuolelle. Tällöin tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys laskisi laajoilla alueilla Suomen leveysasteilla ja todennäköisyys kevään alkamiselle kasvaa.

Kevään edetessä länsivirtaukset heikkenevät luonnostaan, koska matalapainetoiminta Atlantilla hiipuu kesän lähestyessä.

Täytyy kuitenkin muistaa, että kuukausiennusteen tapaan tässäkin ennusteessa epävarmuus kasvaa merkittävästi maaliskuun loppupuolta lähestyttäessä. Eteläisessä Suomessa yksittäiset lämpimämmät päivät ovat tämänhetkisen ennusteen mukaan mahdollisia jo selvästi aikaisemmassa vaiheessa, vaikka sään yleiskuva pysyykin Pohjois-Euroopassa pääosin talvisena.

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 8.3.2023 klo 14.45