Miljoonan suomalaisen piina on alkamassa – pahin edessä vasta toukokuussa

Arviolta joka viides suomalainen oirehtii vuosittain siitepölyn vuoksi. Turun yliopiston mukaan siitepölykausi on nyt virallisesti startannut Suomessa, sillä ilmassa on jo vähäisiä määriä lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä. Siitepölyallergioiden huippu ajoittuu toukokuuhun koivun kukintojen myötä.

Kurkkua kutittaa ja nenä vuotaa, väsyttää, silmiä kirvelee, iholle voi ilmestyä outoa punoitusta ja allergioita. Nämä ovat tyypillisiä oireita jopa miljoonalle suomalaiselle joka ikinen kevät ja kesä siitepölykauden aikaan. Karkeasti ottaen oireilusesonki jakautuu puolen vuoden ajalle helmi–maaliskuun vaihteesta alkusyksyyn saakka.

Lue myös: Tutkimus: Ilman siitepölypitoisuudella on yhteys koronan tartuntatiheyteen – koivun kukinta tänä vuonna mahdollisesti viime vuotta runsaampaa

Lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä kulkeutunut Suomeen

Vaikka kauden ensimmäinen siitepölytiedote onkin vasta ikään julkaistu, eivät kukinnat ole alkaneet vielä Suomessa. Kyse on lepän ja pähkinäpensaan siitepölyn kaukokulkeutumista etelämpää Euroopasta, missä kukinnat ovat jo alkaneet.

Tyypillisesti leppä ja pähkinäpensas aloittavat siitepölykauden Suomessa jo helmi–maaliskuussa, mutta aluksi kyse on siitepölyn kaukokulkeutumista.

Tämän viikon ennuste on se, että maan etelä- ja länsiosassa on ilmassa vähäisiä määriä sekä lepän että pähkinäpensaan siitepölyä, idässä ja paikoin myös pohjoisempana lähinnä lepän siitepölyä. Pähkinäpensaan kukinnat ovat vähitellen alkamassa maan lounaisosassa.

Oirehtivien määrä kasvaa kevään edetessä

Leppä ja pähkinäpensas aloittavat siitepölykauden Suomessa ja herkimmät voivat saada oireita leutoina talvina jo helmikuussa. Huhtikuu puolestaan on lepän kukintojen kulta-aikaa ja toukokuu koivun. Lehtipuut aiheuttavat oireita loppukevään ja alkukesän kynnyksellä, myöhemmin kesällä puolestaan heinäkasvit.

Siitepölyallergikkojen piina kasvaa kevään edetessä, koska tyypillisesti juuri koivu aiheuttaa eniten allergiaoireita. Kesällä siitepölykausi jatkuu heinän merkeissä ja kauden sinetöi pujo, joka voi kukkia pitkälle syksyyn saakka.

Kuiva ja lämmin kevät pahentaa oireita

Siitepölypitoisuuksiin vaikuttaa ennen kaikkea vallitseva säätila. Pitoisuudet pääsevät kohoamaan korkealle, jos sää on pitkään aurinkoista ja lämmintä. Tuuli levittää siitepölyä tehokkaasti ympäristöönsä ja pahentaa oireita. Vastaavasti kostea ilma ja sateet laskevat siitepölypitoisuuksia nopeasti.

Tuoreimman kuukausiennusteen mukaan suursäätila on maaliskuun edetessä kehittymässä Suomessa korkeapainevoittoiseksi ja mikäli tämä asetelma toteutuu ja kestää pidempään, voivat siitepölypitoisuudet kasvaa nopeasti.

Tyypillisesti siitepölyä on vähiten ilmassa aamuisin ja iltaisin sekä kostealla säällä. Välttämättä ei tarvitse edes sataa, vaan riittää, kun ilmassa oleva vesihöyry sitoo itseensä siitepölyhiukkasia.

Lue seuraavaksi: Sääviikko: Ääripäästä toiseen – ensin pakkasia, sitten puhaltaa lämmin föhn!

Markus Mäntykannas