Kuukausiennuste: Näin pitkäksi aikaa kevät ottaa takapakkia – yksi viikko erottuu muista

"Kevät keikkuen tulevi" on tuoreen 5. maaliskuuta julkaistun ECMWF:n kuukausiennusteen sanoma. Maaliskuun alun lämpöpiikit vaihtuvat pian pakkasiin ja lumisateisiin – edessämme on selvästi talvisempi vaihe. Missä vaiheessa kevään etenemistä voi jälleen odottaa? Lue alta tarkemmin neljän viikon sääennuste!

Torstain leudossa tuulahduksessa pakkaset ja lumisateet tuntuvat etelä- ja keskiosassa maata kaukaa haetulta ajatukselta, mutta niin vain ennuste on sitkeästi sitä mieltä, että 10. maaliskuuta alkavalla viikolla koittavat selvästi talvisemmat oltavat aina etelärannikkoa myöden. Lunta voi pyryttää ensi viikolla paikallisesti jopa yli 20 cm.

Kylmeneminen eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa on kytköksissä polaaripyörteen rajuun heikkenemiseen ja sen hajoamiseen, minkä johdosta kylmää ilmamassaa pääsee valahtamaan eteläisemmille leveysasteille. Kylmeneminen tuntuu ennen kaikkea eri puolilla Pohjois-Amerikkaa ja Aasian mantereen pohjoisissa osissa.

Vielä perjantaina ja lauantaina lämpötila on monin paikoin reilusti nollan yläpuolella, ja varsinkin lounaisrannikon tuntumassa ja Ahvenanmaalla 10 asteen raja voi vielä kertaalleen ylittyä loppuviikon aikana torstain jälkeenkin. Sunnuntaista lähtien sää kylmenee asteittain siten, että tiistaihin mennessä suuressa osassa maata päivälämpötilatkin jäävät pakkasen puolelle – sunnuntaista alkaen sateet muuttuvat etelässäkin lumisemmiksi.

"Toivottavasti talvirenkaat ovat vielä alla, koska niille on tarvetta. Toppatakeillekin on käyttöä, sillä pakkasta voi ajoittain olla maan keski- ja pohjoisosassa 10–25 astetta, etelässäkin useita asteita."

Etelä-Euroopan säässä huomiota herättävät lähipäivien runsaat sateet. Esimerkiksi suomalaisten suosimissa turistikohteissa Kanariansaarilla ja Manner-Espanjan etelä- ja itäosassa vettä on jo viime päivinä ropissut tulviksi saakka. Paikoin kertymät ovat kasvaneet kuluvan viikon aikana jo yli 400 millimetriin. Rankkasateet jatkuvat näillä alueilla vielä vastaisuudessakin.

Kun katsotaan Eurooppaa isossa kuvassa, ei 10. maaliskuuta alkavalla viikolla Eurooppaan valuva kylmempi ilmamassa välttämättä viivy mantereella kovin kauaa. Ensi viikko erottuu kuukausiennusteessa koko neljän viikon tarkastelujakson kylmpimpänä Suomessa. Sen jälkeen palattaisiin jälleen ajankohdan keskiarvoa leudompaan säähän.

Lue myös: 

• Tällainen on Suomen sää tyypillisesti maaliskuussa
• Tällainen on Suomen sää tyypillisesti huhtikuussa

Maaliskuun 10. päivä alkava viikko: Tilapäisesti talvisempaa

Kevään etenemiselle on tulossa 10. maaliskuuta alkavalla viikolla takapakkia. Islannin seudulle muodostuva korkeapaineen alue pakottaa matalapaineet eteläisemmälle reitille, mikä johtaa kylmän ilmamassan purkautumiseen laajalti koko Pohjois-Eurooppaan.

Lumisateisiin ja pakkasiin kannattaa ainakin ajoittain varautua eteläisintä Suomea myöden. Lumisateiden reitti ja kertymät ovat vielä tässä vaiheessa epävarmoja, mutta näyttää siltä, että johonkin päin Suomea voi kertyä alkuviikolla tai viikon puolivälissä 10–20 cm vitivalkeaa. Lumentulon ajankohta ja intensiteetti on vaihdellut eri ennusteajoissa siten, että välillä on näyttänyt siltä, että sakein pyrytys osuu etelään ja välillä puolestaan ennusteet vievät sen pohjoisemmalle reitille.

Toivottavasti talvirenkaat ovat vielä alla, koska niille on tarvetta. Toppatakeillekin on käyttöä, sillä pakkasta voi ajoittain olla maan keski- ja pohjoisosassa 10–25 astetta, etelässäkin useita asteita.

Kuukausiennusteessa viikon lämpötilapoikkeamat vaihtelevat riippuen siitä, missä päin Suomea ollaan. Aivan eteläisimmässä osassa Suomi-neitoa viikon keskiarvo kallistuu jopa hieman tavanomaista lämpimämmäksi, mikä voi olla seurausta lauhasta maanantaista ja kenties uudesta lauhtumisesta loppuviikon aikana. Maan keskivaiheilla lämpötila on lähellä pitkän ajan keskiarvoa ja Lapissa ollaan keskiarvon alapuolella. Siellä pakkanen voi vielä ajoittain paukkua reilussa 20 pakkasasteessa varsinkin yön ja varhaisaamun aikana.

Miltä näyttää muu Eurooppa? Huomio kiinnittyy varsinkin itään ja etelään. ECMWF:n lämpötilaennusteessa on huomattavan suuri poikkeama Itä-Euroopassa. Sinne virtaa alkuviikon aikana Välimereltä erittäin lämmintä ilmamassaa, mikä voi näkyä lukuisina 20 asteen ylityksinä Mustanmeren ympäristössä. Lämpöä yltää alkuviikolla myös Baltian maihin, ja ainakin Liettuassa ja Latviassa ylimmät lukemat kolkuttelevat 15 astetta.

Välimeren maissa viikosta ennustetaan yhä erittäin sateista, joten paikallisten rankkasateiden ja ukkoskuurojen aiheuttamat tulvat ovat edelleen mahdollisia suomalaisten suosimissa lomakohteissa Iberian niemimaan lisäksi myös Italiassa, Ranskassa, Alppien ympäristössä ja Balkanilla. Tämä on hyvä huomioida, jos alueelle on matkustamassa. Kannattaa myös seurata voimassa olevia säävaroituksia.

Katso videolta kuukausiennuste lämpötilapoikkeamista:

Maaliskuun 17. päivä alkava viikko: Keväisiä hetkiä jälleen

Maaliskuun 17. päivä alkavalla viikolla lämmin signaali palaa Suomeen ja levittäytyy laajemmalle Eurooppaan.

Ennusteessa on viitteitä matalapainetoiminnan hiipumisesta ja mahdollisesta korkeapaineen alueesta Suomen eteläpuolella. Tämä palauttaisi meidät länsivirtausvyöhykkeelle, eli keväiset hetket tekisivät paluun. On hankala arvioida, mitä tämä tarkalleen ottaen lämpötilojen osalta tarkoittaisi, mutta mikäli sää kuivahtaa ja muuttuu aurinkoisemmaksi, voidaan iltapäivisin jälleen mitata vastaavia lukemia kuin tällä viikolla.

Pitkän ajan säätilastojen mukaan keskimääräiset ylimmät lämpötilat ovat maaliskuun puolivälissä aivan lounaisimmassa Suomessa 2–4 astetta, etelässä ja lännessä 0–2 astetta, idässä −2 ja 2 asteen välillä ja pohjoisessa −6 ja 2 asteen välillä.

17.3. alkavalla viikolla kuukausiennusteessa on signaali normaalia vähäsateisemmasta säästä, mikä tukee ajatusta korkeapaineen vahvistumisesta. Hieman epävarmuutta ennusteeseen tuo korkeapaineen sijainti. Jos se asettuu Skandinaviaan, lämpötilat voivat sahata reilustikin. Korkeapaineen asettuminen Suomen eteläpuolelle toisi keväiset hetket pysyvästi takaisin, kun taas korkeapaineen asettuminen Skandinavian länsipuolelle voisi tuoda lisää kylmää ilmaa.

Välimeren maissa puolestaan on yhä merkkejä sateisen säätyypin jatkumisesta. Tulvariskikin pysyy paikoitellen koholla.

Katso videolta kuukausiennuste sadepoikkeamista: 

Maaliskuun 24. päivä alkava viikko: Kevättä rinnassa

Maaliskuun loppu ei tuo kuukausiennusteeseen dramaattisia muutoksia. Lämmin signaali jatkuu yhä Suomessa, sademäärissä puolestaan ei ole suurempaa signaalia suuntaan eikä toiseen.

Ilmanpaine-ennusteen mukaan normaalia korkeampaa ilmanpainetta voidaan odottaa maaliskuun lopussa yhä pääosin Suomen eteläpuolella, mikä jatkaisi meillä länsivirtauksia. Pääpiirteittäin sää olisi lauhaa ja keväistä. Tässä skenaariossa yksittäiset kylmemmät päivät ovat yhä mahdollisia, mutta pitkäkestoiselle kylmälle jaksolle ennuste ei jätä tilaa.

Vaikka kuukausiennusteen epävarmuus kasvaakin tarkastelujakson loppupuolella, näyttää varhainen kevään alku yhä suuressa osassa Suomea mahdolliselta. Osassa Suomea terminen kevät on voinut jo alkaa helmikuun puolella, mutta tämä varmistuu myöhemmin.

Katso alla olevasta kuvasta, milloin terminen kevät tilastojen mukaan alkaa eri puolilla maata.

Maaliskuun 31. päivä alkava viikko: Ei muutosta isossa kuvassa, mutta epävarmuutta on

Maalis–huhtikuun vaihdekaan ei tuo kuukausiennusteeseen muutoksia. Lämmin ja keväinen signaali jatkuu edelleen Suomessa, eikä sademäärissä ole poikkeamia suuntaan eikä toiseen.

Ilmanpainepoikkeamien sijainti jonkin verran muuttuu Euroopassa, mikä viestii säätyypin käänteestä. Toisaalta kuukausiennusteen neljännestä – kaikista epävarmimmasta – tarkasteluviikosta ei kannata tehdä liian kirjaimellisia tulkintoja.

Mielessä kannattaa pitää, että pitkän ajan sääennusteet ovat vasta kokeiluasteella ja niiden osuvuus on tilastollisesti parhain tropiikissa. Pitkän ajan sääennusteet kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi siis olla suurta.

Lue aiheesta lisää: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 7.3.2025 klo 11.46