Paikanna

    Sateen olomuotoa on joskus hankala ennustaa – tässä syy

    Sään ennustaminen
    Lumimyrsky 4.3.2020
    Lumimyräkkä pääkaupunkiseudulla 4.3.2020. Kuva: Foreca

    Sateen olomuoto voi joskus yllättää. Ennustettu vesisade voikin joskus muuttua lumipyryksi tai päinvastoin. Eri ilmakerrosten lämpötilat, sateen intensiteetti ja ilman kastepistelämpötila vaikuttavat olomuotoon ratkaisevasti.

    Kun ilman lämpötila pyörii lähellä nollaa astetta, sateen olomuodon ennustaminen voi muuttua hankalaksi. Joskus on pienestä kiinni, ehtivätkö pilvistä alas lähtevät lumihiutaleet sulaa maanpinnalle saapuessaan osittain tai kokonaan. 

    Näin ilmakerroksen lämpötila vaikuttaa

    Suomen leveysasteilla peräti 90 % sateesta lähtee pilvestä alas lumena, sillä ylempänä ilmakehässä lämpötila on usein nollan alapuolella. Lämpiminä vuodenaikoina alemmat ilmakerrokset ovat kuitenkin sen verran lämpimiä, että lumi ehtii sulaa vesipisaroiksi ja sade on pääosin vettä.

    Kylminä vuodenaikoina alemmatkin ilmakerrokset ovat usein pakkasen puolella, jolloin sade on tyypillisesti kiinteää eli lunta. Jos lumisade ehtii sulaa osittain vedeksi, kutsutaan sitä räntäsateeksi.

    Joskus voi käydä niin, että pilvistä alas lähtevä lumisade kertaalleen sulaa ja sitten taas jäätyy matkatessaan kohti maanpintaa. Näin voi käydä talvikuukausina, kun lämpötila on pakkasen puolella maanpinnalla, mutta hieman ylempänä on lämpimämpi ilmakerros, jossa sade ehtii sulaa. Alempana se jäätyy ja tuloksena voi olla jäätävää sadetta eli alijäähtyneitä pisaroita.

    Lue myös: Jäätävä sade on petollinen

    Kastepistelämpötilan vaikutus

    Meteorologiassa kastepistelämpötilan suhde ilman lämpötilaan kertoo, kuinka paljon ilmaan on sitoutunut näkymätöntä vesihöyryä. Jos esimerkiksi huoneilman lämpötilaa jäähdytetään tarpeeksi ja se kohtaa ilman kastepistelämpötilan, on ilma vesihöyryllä kyllästetty: kosteus alkaa tiivistyä pinnoille kasteena.

    Kastepistelämpötila vaikuttaa myös sateen olomuotoon varsinkin silloin, kun ilman lämpötila on lähellä nollaa astetta. Jos kastepistelämpötila on verrattain korkea eli ilmakehässä on runsaasti vesihöyryä, tulee sade todennäköisemmin alas vetenä tai räntänä.

    Mikäli kastepistelämpötila on pakkasen puolella, on sade todennäköisemmin lunta, vaikka ilman lämpötila olisikin plussan puolella. Näin käy usein kuivassa kevätilmassa: lunta voi sataa lämpömittarin näyttäessä yli viittäkin lämpöastetta.

    Lumi peitti maan Vaasassa aamulla 3. huhtikuuta 2020.
    Lumi peitti maan Vaasassa aamulla 3. huhtikuuta 2020. Kuva: Matti Hietala, Vaasa 3.4.2020

    Voimakas vesisade voi muuttua lumisateeksi

    Sateen intensiteetti voi myös vaikuttaa sateen olomuotoon. Joskus sade alkaa kylminä vuodenaikoina vetenä, mutta muuttuu hetken päästä lumisemmaksi. Jos sade on runsasta, kyseessä on todennäköisesti haihtumisjäähtymisen aiheuttama ilmiö.

    Runsaan sateen aikana osa sateesta haihtuu pudotessaan pilvestä alaspäin. Tässä yhteydessä tapahtuu haihtumisjäähtymistä: haihtuminen on fysikaalinen prosessi, joka sitoo lämpöä ja näin ollen paikallisesti laskee eri ilmakerrosten lämpötilaa. Tämän seurauksena pilvestä putoavat lumihiutaleet eivät välttämättä ehdikään sulaa vedeksi ja ne putoavat maahan asti sulamatta.

    Lue seuraavaksi: Mitkä ovat sateen eri olomuodot?

    Päivitetty 10.11. klo 16.41

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa