IPCC:n tuore raportti peräänkuuluttaa nopeita toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

IPCC:n uusi raportti korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä, jotta ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä. Raportin viesti on, että ilmastonmuutos etenee ja sen vaikutukset heikentävät ihmisten ja luonnon hyvinvointia.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi 20. maaliskuuta kuudennen arviointiraporttinsa viimeisen osan, yhteenvetoraportin. Raportti summaa yhteen vuosina 2018–2022 julkaistut osaraportit ja erikoisraportit.

IPCC toteaa raportissa, että on olemassa monia mahdollisia ja tehokkaita vaihtoehtoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen – ja keinot ovat jo käytettävissä. Raportissa korostetaan entistä kunnianhimoisempien toimien kiireellisyyttä. Jos toimiin ryhdytään välittömästi, elinkelpoinen tulevaisuus voidaan turvata kaikille.

– Tieteen viestit ovat vakavia. Meidän ei pidä lamaantua, vaan kanavoida huoli teoiksi. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että ihmisten ja yhteiskuntien toimintaa voidaan muuttaa nopeastikin. Tämä on nyt välttämätöntä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tarvitsemme ihan jokaisen mukaan: niin valtion, yritykset, maanviljelijät, järjestöt kuin kansalaisetkin, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ympäristöministeriön ja Ilmatieteen laitoksen yhteisessä tiedotteessa.

Erityisesti energiajärjestelmään tehtävä muutoksia

Ihmisten toiminnasta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ovat lämmittäneet ilmastoa. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 astetta vuosista 1850–1900 vuosiin 2011–2020.

Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat ovat sitoutuneet tavoitteeseen hillitä maailman keskilämpötilan nouseminen 1,5 asteella tai korkeintaan 2 asteella verrattuna esiteolliseen aikaan.

Ilmastonmuutoksen hillinnän kunnianhimo on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana ja ilmastotoimia myös tehdään yhä enemmän. Nykyiset ja suunnitellut ilmastotoimet eivät kuitenkaan riitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Raportin mukaan ilmasto jatkaa lämpenemistään vähintään seuraavankin vuosikymmenen. 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella.

Mikäli lämpeneminen aiotaan pitää 1,5 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna, vaatii se raportin mukaan nopeita ja pysyviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä kaikilla sektoreilla.

Erityisesti energiajärjestelmään vaaditaan merkittäviä muutoksia. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 2 asteeseen tai 1,5 asteeseen edellyttää raportin mukaan fossiilisen polttoaineen käytön vähentämistä, päästötöntä sähköntuotantoa, siirtymistä vähähiilisiin polttoaineisiin sekä energiatehokkuuden ja energiansäästön lisäämistä.

Lue myös: Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Monet sään ääri-ilmiöt toistuvat ilmastonmuutoksen takia useammin ja voimakkaampina

Ilmastonmuutos on johtanut laajoihin ja nopeisiin muutoksiin ilmakehässä, merissä, lumi- ja jääpeitteessä sekä maalla. Monet sään ääri-ilmiöt toistuvat useammin ja voimakkaampina. Esimerkiksi voimakkaat lämpöaallot ja suuret sademäärät lisäävät riskejä ihmisten terveydelle sekä ekosysteemille.

Lähes puolet maapallon väestöstä asuu alueilla, jotka on erittäin alttiita ilmastonmuutokselle. Haavoittuvimmat yhteisöt, jotka ovat vaikuttaneet vähiten ilmastonmuutokseen, kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten. Uhkana ovat esimerkiksi kuivuus, tulvat ja myrskyt.

Lue myös: Ilmastonmuutos – miten se vaikuttaa lämpötiloihin maapallolla?

Ilmastonmuutoksen etenemiseen liittyy raportin mukaan riskejä, jotka ovat vakavampia kuin aiemmin on arvioitu. Pitkän ajan vaikutukset ovat moninkertaisesti korkeammat kuin ne, joita nyt jo havaitaan. Laajojen, haitallisten seurausten todennäköisyys kasvaa, kun maapallon ilmasto lämpenee.

Ilmastotoimet vaativat muun muassa poliittista sitoutumista, kansainvälistä yhteistyötä ja rahoitusta. Erityisesti haavoittuvimpia alueita ja ihmisiä tulee tukea, jotta he selviytyvät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Päätökset ja toimenpiteet, joita nyt teemme, vaikuttavat tuhansia vuosia.

WWF: Tarvittavat ratkaisut ilmastokatastrofin välttämiseksi otettava käyttöön välittömästi 

Suomen WWF toteaa, että tuore IPCC:n raportti antaa vahvat perusteet suomalaisille päättäjille edistää ilmastokriisin ehkäisemiseksi välttämättömiä ilmastotoimia.

– Tarvittavat ratkaisut ilmastokatastrofin välttämiseksi ovat jo saatavilla, ja ne on otettava käyttöön välittömästi. Seuraavan hallituksen on toteutettava vaikuttavia toimia nopeasti, sillä se ei päätä vain tulevien vuosien, vaan koko vuosisadan tulevaisuudesta, sanoo WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula WWF:n sivuilla.

Lue myös: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa sateisiin?

Raportin teossa mukana myös suomalaisia tutkijoita

IPCC-raportti kokoaa yhteen tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta. Osaraportteja on ollut kirjoittamassa satoja tutkijoita. Raportin tekoon on osallistunut myös suomalaisia tutkijoita. Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto osallistuivat ensimmäisinä suomalaisina tutkimuslaitoksina maailman suurimpaan ilmastomallinnushankkeeseen, jonka tuloksia hyödynnettiin raportissa.

– Meillä on maantieteelliseen sijaintiimme liittyvää erityisosaamista. On tärkeää, että pystymme jatkamaan korkeatasoista tutkimusta ilmastonmuutoksen kaltaisten maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi ja tuomme osaamisemme kansainvälisen tiedeyhteisön käyttöön, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Jussi Kaurola.

Mikä on IPCC?

IPCC (The Intergovernmental Panel on Climate Change) on hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, joka analysoi tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksentekoa varten.

IPCC:n ovat perustaneet vuonna 1988 Yhdistyneiden kansakuntien alaiset järjestöt Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) ja YK:n ympäristöohjelma (UNEP). Paneeli koostuu ilmastotieteen asiantuntijoista. IPCC:n arviointiraportit syntyvät tutkijoiden IPCC-yhteisössä.

IPCC on saanut Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007.

Lisätietoja: IPCC: Synthesis Report of the Sixth Assessment Report

Lue seuraavaksi: Mitä eroa on säällä ja ilmastolla?

Foreca