Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Kulunut kesä on paikoin ollut ennätyksellisen kuiva – taustalla vaikuttaa yläilmakehän ilmiö, joka voi jämähtää päälle kuukausiksi
    Blogi |

    Kulunut kesä on paikoin ollut ennätyksellisen kuiva – taustalla vaikuttaa yläilmakehän ilmiö, joka voi jämähtää päälle kuukausiksi

    Maisema näyttää kuivuuden vuoksi paikoin syksyiseltä. Osa koivuista on pudottanut jo lehtensä. Helsinki-Vantaalla on satanut kuluneen heinäkuun aikana vain 2,8 mm.
    Maisema näyttää kuivuuden vuoksi paikoin syksyiseltä. Osa koivuista on pudottanut jo lehtensä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan havaintoasemalla on satanut kuluneen heinäkuun aikana vain 2,8 mm. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki, Herttoniemi, 20.7.2021

    Kulunut kesä on ollut useammalla havaintoasemalla poikkeuksellisen tai jopa ennätyksellisen vähäsateinen. Poikkeuksellisen sääilmiön toistuvuus on enintään muutaman kerran vuosisadassa. Tulevaisuudessa sään ääri-ilmiöiden on arveltu lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä, joten kuluvan kesän kaltaiset helle- ja kuivuusputket voivat yleistyä ja pitkittyä.

    Ulkona liikkuessa ei ole voinut olla kiinnittämättä huomiota kärventyneeseen ja kellertävään maastoon. Ruohikko on palanut puhki auringon porottaessa ja koivu tiputtaa jo lehtiään aivan kuin ruska-aikana. Tätä menoa maisema alkaa vääjäämättä muistuttaa Välimeren kuivia ja kahisevia kesiä, eikä ihmekään, sillä vettä on satanut hyvin niukasti, paikoitellen jopa ennätyksellisen vähän.

    Lue seuraavaksi: Miten ilmastonmuutos vaikuttaa sateisiin?

    Kulunut kesä ennätyskuiva viidellä havaintoasemalla

    Kulunut kesä (1.6.–22.7.) on ollut viidellä havaintoasemalla ennätyksellisen vähäsateinen. Poikkeuksellisen vähäsateista on ollut paikoitellen muuallakin maan etelä- ja keskiosassa, kun taas osassa Lappia kesä on tähän mennessä ollut hieman tavanomaista vetisempi.

    Kuivuusennätyksiä on kuluneen kesän aikana rikottu seuraavalla viidellä havaintoasemalla. Kunkin havaintoaseman digitoidun mittaushistorian aikana kesä ei siis ole ollut heinäkuun 22. päivään mennessä yhtä kuiva.

    Ennätyksellisen vähäsateiset havaintoasemat, sadekertymä 1.6.–22.7.2021
    HavaintoasemaSadekertymä (mm)
    Kotka Rankki17,6
    Hyvinkää Hyvinkäänkylä22,8
    Virolahti Koivuniemi26,5
    Vesanto kirkonkylä42,7 
    Lieksa Koli57,3
    Maasto on nyt monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa hyvin kuivaa. Maastopalojen riski on suuri.
    Maasto on nyt monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa hyvin kuivaa. Maastopalojen riski on suuri. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki, Herttoniemi, 20.7.2021

    Heinäkuussa satanut paikoin alle 2 millimetriä

    Pitkäkestoisen korkeapaineen laukaisema kuivuus on korostunut erityisesti heinäkuussa, jolloin niin ikään viisi havaintoasemaa ovat kokeneet mittaushistoriansa kuivimman heinäkuun tähän mennessä (ajanjaksolla 1.7.–22.7.).

    Poikkeuksellisen kuivaa on puolestaan ollut maan keskivaiheilla Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta kohti Pohjois-Karjalaa yltävällä alueella.

    Poikkeuksena on kuitenkin Lapin koilliskolkka, missä on satanut tilastollisia keskiarvoja enemmän.

    Ennätyksellisen vähäsateiset havaintoasemat, sadekertymä 1.–22.7.2021
    HavaintoasemaSadekertymä (mm)
    Nurmes Valtimo1,7
    Vieremä Kaarakkala4,9
    Halsua Purola6,4
    Jyväskylä lentoasema7,4 
    Ähtäri Inha8,4

    Heinäkuun normaali sademäärä on suuressa osassa maata 60–80 millimetriä. Sisämaassa heinäkuun sademäärä on tyypillisesti koko vuoden kärkikastia. Suurin osa sateesta on hetkellisesti ravakkaa kuurosadetta.

    Osalla havaintoasemista kulunut kesä on ollut mittaushistorian kuivin.
    Osalla havaintoasemista kulunut kesä on ollut mittaushistorian kuivin. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki, Herttoniemi, 20.7.2021

    Taustalla vaikuttaa laiska suihkuvirtaus

    Kun etsitään syypäitä kesän 2021 hurjille sääilmiöille eri puolilla maapalloa, joudutaan kipuamaan ylöspäin ilmakehässä. Miksi kesä on ollut niin kuuma ja kuiva?

    Pitkäkestoisen lämpö- ja kuivuusputken taustalla vaikuttaa sulkukorkeapaine, joka on majaillut Pohjois- ja Itä-Euroopan yllä useina viikkoina. Sulkukorkeapaine on muovannut myös suihkuvirtauskenttää: tänä kesänä olemme kokeneet Euroopan yllä voimakkaasti mutkittelevan ja rajusti ilmamassoja jakavan suihkuvirtauksen. Suomen kuiva ja kuuma sää johtuu siitä, että suihkuvirtaus on ollut hyvin staattinen ja laiska ja Suomi jämähti suihkuvirtauksen lämpimälle ja kuivalle puolelle.

    Havainnollistava esimerkki suihkuvirtauksen tyypillisestä reitistä kuluneen kesän aikana. Länsi-Eurooppa on kuulunut suihkuvirtauksen
    Havainnollistava esimerkki suihkuvirtauksen tyypillisestä reitistä kuluneen kesän aikana. Länsi-Eurooppa on kuulunut suihkuvirtauksen "monttuun" ja siellä on useaan otteeseen ollut epävakaista ja viileää. Vastaavasti idempänä on ollut pitkäkestoisia korkeapaineita ja hyvin lämmintä ilmaa. Tämä sääasetelma näyttää kuukausiennusteen mukaan jatkuvan myös 26. heinäkuuta alkavalla viikolla.

    Tilanne on kuitenkin ollut aivan erilainen suihkuvirtaushaaran länsipuolella esimerkiksi Saksassa ja Benelux-maissa, missä on koettu sateisinta ja koleinta kesäsäätä miesmuistiin. Jos suihkuvirtauksen kylmä "monttu" olisi jämähtänyt pari tuhatta kilometriä idemmäs, olisi viileä sadesää ollut kuluneena kesänä Suomen kohtalo. Joskus se on pienestä kiinni.

    Kadut lainehtivat.
    Länsi-Euroopassa on esiintynyt heinäkuun alussa lukuisia kuolonuhreja vaatineita tulvia. Kuva: Pixabay, kuvituskuva

    Eurooppaa halkovan suihkuvirtauksen pohjoispuolella on tyypillisesti kylmää polaarista ilmaa ja sen eteläpuolella lämmintä keskileveysasteiden ilmaa. Mitä pidemmiksi suihkuvirtauksen pohjois-etelä–suuntaiset haarat pääsevät venymään, sitä korkeammille leveysasteille lämpöä virtaa.

    Tämä nähtiin jo kuluneen kesän aikana, kun lämpötila kipusi paikoitellen Jäämeren rannalla Norjan Banakissa 34,3 asteeseen. Tämä on tiettävästi mittaushistorian korkein lämpötila, mihin on ylletty leveyspiirin 70 °N pohjoispuolella. Myös Suomessa Utsjoella rikottiin niin ikään asemakohtainen ennätys, kun lämpötila kohosi Kevolla 33,6 asteeseen.

    Tiedetään myös, että mitä mutkikkaammiksi ja pidemmiksi suihkuvirtauksen haarat pääsevät venymään, sitä hitaammin suihkuvirtaus etenee zonaalisten tuulten mukana kohti itää. Tätä ilmiötä tehostaa pohjoisen napa-alueen lämpeneminen ja lämpötilaerojen pieneneminen eteläisten leveysasteiden välillä.

    Suihkuvirtaukset siis heikkenevät, jos lämpötilaerot pienenevät. Tämän voi hyvin todeta eri vuodenaikojen välillä jo nyt: suihkuvirtaukset ovat keskimäärin talvella selvästi voimakkaampia kuin kesäaikana, koska talvisin pohjoinen napa-alue on huomattavasti eteläisempiä leveysasteita kylmempi.

    Mustikkasato on jäämässä selvästi viime vuotta heikommaksi kuumuuden ja kuivuuden seurauksena. Marjat ovat tänä vuonna paikoitellen hyvin pieniä ja kitkeriä.
    Mustikkasato on jäämässä selvästi viime vuotta heikommaksi kuumuuden ja kuivuuden seurauksena. Marjat ovat tänä vuonna paikoitellen hyvin pieniä ja kitkeriä. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki, Viikki, 21.7.2021

    Sulkukorkeapaineet voivat pitkittyä

    Erään tutkimuksen mukaan pitkäkestoiset sulkukorkeapaineet voivat tulevaisuudessa yleistyä keskileveysasteilla ja tämän seurauksena kuluneen kesän kaltaiset kuumat ja kuivat putket tulisivat Suomessakin yleistymään. Korkeapaine voisi ääritapauksessa jämähtää päälle kuukausiksi.

    Tutkimuksessa kerrotaan, että otolliset olosuhteet pitkäkestoiselle sulkukorkeapaineelle syntyvät, kun erittäin lämmintä ilmaa pullahtaa subtropiikista nopeasti kohti korkeampia leveysasteita. Voisi ajatella niin, että jos Välimeren tai Mustanmeren alue pääsee jo alkukesästä lämpenemään nopeasti ja kuumaa ilmaa nytkähtää voimalla kohti Pohjois-Eurooppaa, on sulkukorkeapaineen syntymiselle paremmat edellytykset.

    Mielenkiintoista on myös pohtia tutkimuksessakin esiteltyjen Rossby- eli planetaaristen aaltojen vaikutuksia pitkäkestoisiin sääilmiöihin. Ilmakehässä Rossby-aallot liittyvät tuulijärjestelmien ja suihkuvirtauksien mutkitteluun. On mahdollista, että Kanadan ja Euroopan helleaaltojen ja sulkukorkeapaineiden syntymistä edesauttoi Tyynellä valtamerellä kesäkuussa liikkuneen trooppisen matalapaineen aikaansaama planetaarinen Rossby-aalto.

    Suihkuvirtauksia esiintyy keskileveysasteilla kuta kuinkin 10 kilometrin korkeudella eli siellä, missä lentokoneet kulkevat. Ne ovat putkimaisia ja kapeita voimakkaan tuulen alueita, jotka jakavat erilaisia ilmamassoja toisistaan.
    Suihkuvirtauksia esiintyy keskileveysasteilla kuta kuinkin 10 kilometrin korkeudella eli siellä, missä lentokoneet liikennöivät. Suihkuvirtaukset ovat putkimaisia ja kapeita voimakkaan tuulen alueita, jotka jakavat erilaisia ilmamassoja toisistaan. Kuva: Pixabay

    Ilmastonmuutoksen myötä korkeiden ja matalampien leveysasteiden väliset lämpötilaerot tulevat pienenemään kaikkina vuodenaikoina, mutta muutos on räikein talviaikana. Tämä johtaa vääjäämättä suihkuvirtauksen heikkenemiseen pohjoisella pallonpuoliskolla. Eteläisellä pallonpuoliskolla suihkuvirtaukset ovat luonnostaankin voimakkaampia, joten siellä muutos ei välttämättä tule olemaan yhtä suuri.

    Mutta miten heikentynyt suihkuvirtaus Euroopan alueella tulisi vaikuttamaan Suomen säähän? 

    Kaikki riippuu siitä, mihin kohtaan suihkuvirtausakselia Suomi asettuu. Suihkuvirtauksen kuoppiin, eli "monttuihin", voi jämähtää pitkiksi ajoiksi Saksan kaltaisia matalapaineita, jotka aiheuttavat hyvin runsaita sateita ja paikoin tulvimista.

    Suihkuvirtauksen selänteisiin eli pohjoiseen päin kurkottavien haarojen sisäpuolelle voi puolestaan syntyä yhä pitkäkestoisempia sulkukorkeapaineita. Jos Suomen kohtalo on jonakin tulevaisuuden kesänä samankaltainen kuin tänä kesänä, eli jos kuulumme jälleen suihkuvirtauksen lämpimämmälle puolelle, voi kuiva ja kuuma sää jatkua entistäkin pidempään. 

    Mutta täysi vastakohtakin on mahdollinen. Tulevaisuuden kesät eivät ole pelkkää kuivuutta ja kuumuutta, vaan tulemme varmasti kokemaan myös sateisia ja viileitä versioita. Sadetta voikin sitten ropista enemmän kuin olemme koskaan aiemmin nähneetkään.

    Ennennäkemättömiin ääripäihin varautuminen on syytä aloittaa jo nyt, eikä sitten joskus.

    Lue seuraavaksi: Uusi kuukausiennuste teki takinkääntötempun: Ensin tulevat helteet, mutta elokuu näyttää nyt hyvin erilaiselta

    Markus Mäntykannas

    Päivitetty 26.7. klo 09.15

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa

    Viimeksi katsomasi paikat