Ilmastonmuutos voi tuoda Suomeen ennätyksellisen paksut hanget

Lunta on nyt tulvillaan tää kaukainen Pohjolan maa! Kuluneen alkutalven runsas lumentulo on jakanut mielipiteitä samalla tavalla kuin kesäinen helleaalto. Toiset nauttivat, mutta toisille tämä on yksinkertaisesti liikaa. Tilastoihin nojaten lunta on nyt eteläisessä Suomessa jopa poikkeuksellisen paljon. Alkutalven "lumenpaisumus" onkin jälleen herättänyt keskustelun ilmastonmuutoksesta. Miten on mahdollista, että lunta sataa yhä 2020-luvulla näin paljon ja näin aikaisin, vaikka ilmastonmuutos etenee? Eikö tässä pitänyt käydä juuri päinvastoin?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät ole suoraviivaisia. Joskus ne näyttäytyvät suorastaan paradoksaalisina: järjenvastaisina. Kun oppikirjojen mukaan ilmastonmuutos lämmittää vauhdilla Suomen talvia ja vie osasta maata lumipeitteen, onkin tämä talvi alkanut täysin päinvastaisissa merkeissä. Maan eteläosassa lunta on paikoin kaksinkertainen määrä Lappiin nähden.

Lue myös: Harvinainen, poikkeuksellinen ja ennätyksellinen – mitä tarkoittavat nämä meteorologiasta tutut termit?

Tilastojen mukaan ilmastonmuutos on lämmittänyt Suomessa yksittäisistä kuukausista eniten nimenomaan joulukuita, mutta tänä vuonna alkutalven säätyyppi on ollut kylmä ja luminen. Näinkin voi toisinaan käydä. Tämän kylmän joulukuun syypäänä on ollut Jäämeren ja Islannin seudulla vallinnut korkeapaineen alue. Suomessa on ollut kylmiä itävirtauksia ja niiden vallitessa on tyypillistä, että nimenomaan eteläisessä Suomessa lunta kertyy runsaasti, kun kylmä ilma ja lumisadealueet saapuvat lämpimän Itämeren yli. Lämmin vesistö voimistaa sateita kylmässä ilmamassassa.

Yksittäisistä kylmistä kuukausista, vuodenajoista tai vuosista huolimatta maapallon keskilämpötila on yhä nousussa, ja nousu on ollut tasaisen voimakasta 1980-luvulta lähtien. Ilmastonmuutos etenee yhä.

"Vaikka vastaisuudessa yhä suurempi osa talvisateesta tulee maan eteläosassa vetenä ja lumipeitekauden kesto lyhenee koko maassa, on mahdollista, että lunta sataa kerralla yhä enemmän."

Yksittäisen kylmän ja runsaslumisen talven perusteella ei siis voi todeta, että ilmastonmuutos olisi pysähtynyt tai lakannut olemasta. Kylmät ja runsaslumiset talvet ovat käyneet meillä Pohjolassa harvinaisemmiksi, mutta kyllä niitä vastaisuudessakin tulee toisinaan esiintymään.

Hämmentävää onkin, että ilmastonmuutoksen myötä meillä voi esiintyä poikkeuksellisen tai jopa ennätyksellisen runsaslumisia talvia. Voi olla hankala ymmärtää, miten ilmastomme lämpenee, jos talvisin on toisinaan aiempaa enemmän lunta. Tähän on kuitenkin luonnollinen selitys: kun talvikuukaudet lämpenevät, myös sademäärä kasvaa. Lämpenevään ilmakehään mahtuu enemmän vesihöyryä, mikä voi näyttäytyä runsaampina sateina. Tulevaisuuden talvina lunta voi kerralla sataa enemmän, jos lämpötila on pakkasen puolella. Lunta voi sataa enemmän erityisesti Lapissa, mutta eteläisessä Suomessa vesisateiden osuus lisääntyy.

On kuitenkin hyvä muistaa, että keskimäärin lumisuus vähenee ja lumipeitekauden kesto lyhenee koko maassa. Mutta kuten aina – poikkeus vahvistaa säännön: runsaslumisiakin talvia tullaan näkemään, joskin nykyistä harvemmin.

Lue myös: Ilmastonmuutos – miten se vaikuttaa lämpötiloihin maapallolla?

Etelässä digitoidun mittaushistorian kolmanneksi lumisin joulukuun puoliväli

Tilastot paljastavat, että olemme viime päivinä eläneet digitoidun mittaushistoriamme kolmanneksi lumisinta joulukuun puoliväliä maan eteläosassa Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Suurimmillaan lumensyvyys käväisi keskiviikkona 13. joulukuuta Vihdissä Hiiskulan havaintoasemalla 64 senttimetrissä. Yli puolen metrin hankia mitattiin niin ikään myös Hyvinkäällä, Lohjalla ja Kouvolassa.

Nyt onkin monin paikoin käsillä 2000-luvun toisiksi lumisin joulukuun puoliväli maan eteläosassa. Nykyistä suurempia lumensyvyyksiä tavattiin tähän aikaan vuodesta viimeksi joulukuussa 2010, jolloin lunta oli vielä jonkin verran nykyistä enemmän. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä lumensyvyys on enimmillään tällä viikolla käväissyt 45 senttimetrissä, kun taas vuonna 2010 puolen metrin raja paukkui rikki Kaisaniemessä jo joulukuun 12. päivänä, jolloin lunta oli 52 cm. Myös Helsingin Kumpulassa oli joulukuussa 2010 enemmän lunta kuin nyt.

Joulukuun puoliväliin mennessä eniten lunta on mitattu tänä vuonna Vihdissä, missä lumensyvyys oli tämän viikon keskiviikkona 60 cm. Edes maan pohjoisosassa ei vielä ole päästy vastaaviin lumensyvyyksiin. Torstain aikana hanki on kuitenkin painunut kasaan kaikkialla eteläisessä Suomessa.

Digitoidun mittaushistoriamme aikana lumisinta tähän aikaan vuodesta oli vuonna 1965, jolloin Helsinki–Vantaalla lumensyvyys oli 65 cm juuri ennen joulukuun puoliväliä. Lohjalla mitattiin joulukuun 12. päivänä vuonna 1965 peräti 71 cm lunta ja Vihdissä joulukuun 13. päivänä 72 cm. Tuusulan silloisella havaintoasemalla lumensyvyys oli enimmillään 70 cm.

Katso tuoreet lumensyvyyshavainnot Forecan sivuilta!

Miksi ilmastonmuutos voi tuoda valtavia hankia?

Palataan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Moderni ilmastonmuutos tuntuu Suomessa erityisesti talvikuukausien lämpenemisenä ja talvisadannan kasvuna. Lämpenemisen mittakaavasta riippuen talvikuukausien sademäärän on arveltu kohoavan vuosisadan loppuun mennessä 15–30 %.

Vaikka vastaisuudessa yhä suurempi osa talvisateesta tulee maan etelä- ja keskiosassa vetenä ja lumipeitekauden kesto lyhenee koko maassa, on mahdollista, että lunta sataa kerralla yhä enemmän.

Lisääntyvä talvisademäärä voi erityisesti maan pohjoisosassa näyttäytyä hyvin runsaslumisina, jopa ennätyksellisen lumisina sydäntalvina. Lapissa talvien keskilämpötila pysyy selvästi pakkasen puolella ja sateetkin tulevat pääosin lumena, joten lumipeite ei ole vuosisadan edetessäkään uhattuna. Tästä huolimatta lumipeitekauden kesto lyhenee maan pohjoisosassakin, eli pysyvä lumipeite saadaan nykyistä myöhemmin ja se sulaa keväällä nykyistä aiemmin pois.

Lue myös tämä: Hyvästi vanhan ajan lumitalvet! Ilmastonmuutos viivyttää lumipeitteen saapumista osassa maata jo tammikuulle asti, katso grafiikat

Maan eteläosassa suurien lumikertymien taustalla on ennen kaikkea kylmän, mantereisen ilmamassan yhteisvaikutus lämpimän ja kostean Itämeren kanssa. Kuten tällä viikolla jo nähtiin, kylmässä ilmamassassa liikkuvat lumisateet voimistuivat sulan ja lämpimän Itämeren yllä, ja niinpä suurimmat lumikertymät nähtiinkin rantaviivan tuntumassa maan eteläosassa.

Tulevaisuudessa Itämeri ehtii pitenevän ja lämpenevän kesäkauden vuoksi varastoida yhä suuremman määrän lämpöä, ja niinpä Suomea ympäröivät merialueet voivat vielä alkutalvestakin olla yllättävän lämpimiä. Jos lämpimän merialueen yläpuolelle leviää arktista ilmaa ja lähistöllä on matalapaineen alue, voi tuloksena olla erittäin sakeita ja pitkäkestoisia lumisateita. Mitä suurempi on vesistön ja ilmamassan välinen lämpötilaero, sitä suurempia lumikertymiä voisi periaatteessa esiintyä.

Sopivilla tuulensuunnilla etelärannikolle voi kylmän ilmamassan purkauksen yhteydessä rojahtaa useita kymmeniä senttimetrejä lunta vuorokaudessa. Länsirannikolla Merikarvialla satoi 8. tammikuuta vuonna 2016 peräti 73 cm lunta vuorokaudessa kylmän ilmamassan ja lämpimän merialueen yhteisvaikutuksesta. Ruotsin rannikolla on nähty tätäkin suurempia kertymiä. Gävlen lumipyryssä joulukuussa 1998 lunta tykitti kolmen vuorokauden aikana 130 cm.

Poikkeuksellisen suuret lumihanget ovat siis vastaisuudessa mahdollisia yksittäisinä talvina myös maan eteläosassa, mutta trendi on, että keskimäärin talvet lyhenevät ja lumipeite vähenee. Rannikoiden tuntumassa pysyvä lumipeite voi jopa kadota vuosisadan loppupuolella. Näin ollen ilmastonmuutos voi tuoda uusia lumensyvyysennätyksiä ennen kaikkea Lappiin, kun taas eteläisessä Suomessa vesisateiden osuus lisääntyy ja voimakkaimpien lumisateiden osuus pysyy kuta kuinkin samana kuin nykyilmastossakin.

Kestävätkö tämänhetkiset hanget etelässä jouluun saakka? Lue lisää täältä!

Blogin lähteet: Ilmasto-opas (FMI), NOAA tilastot, Tutkimus (Twenty-first century changes in snowfall climate in Northern Europe in ENSEMBLES regional climate models)

Päivitetty 15.12. klo 20:50: eteläisen ja pohjoisen Suomen erot lumisuudessa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sekä Vihdin lumensyvyyshavainto.

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 15.12.2022 klo 21.24