Talvikuukausien jakso oli Suomessa tavanomaista lauhempi – helmikuun ääripäät +9,1 ja −33,4 astetta

Talvikuukausien jakso joulukuun alusta helmikuun loppuun oli Suomessa keskimääräistä lämpimämpi. Joulukuu oli laajalti hieman tavanomaista kylmempi, mutta tammikuu ja helmikuu olivat selvästi keskimääräistä lauhempia.

Talven sää on ollut hyvin vaihtelevaa. Ajoittain on koettu kylmiä jaksoja, ajoittain lauhoja föhn-tuulia. Lumet ovat välillä sulaneet etenkin lounaassa sekä paikoin etelässä ja lännessä.

Suomessa pitkän ajan säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan joulu–helmikuun jakso oli kokonaisuudessaan Suomessa noin 1–3 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Suurimmat poikkeamat olivat itäpainotteisesti Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Itä-Lapissa. Kolmen kuukauden jakson keskilämpötila vaihteli lounaisen saariston nollan tienoilta pohjoisen Lapin noin −11 asteeseen.

– Marras–joulukuussa talvinen sää valtasi Suomen nopeasti, alkutalvi oli hyvin luminen. Joulukuu oli laajalti keskimääräistä kylmempi, mutta tammikuun alussa tilanne muuttui. Kylmänä alkanut talvikuukausien jakso päättyi helmikuussa lauhassa säässä, toteaa Forecan meteorologi Anna Latvala.

Näin talvi on edennyt – joulu–helmikuun kylmin lämpötila −34,8 astetta

Joulukuun keskilämpötila oli lännessä ja Lapissa enimmäkseen 1–2 astetta tavanomaista kylmempi. Paikoin idästä Koillismaalle oli puolestaan vähän keskimääräistä lauhempaa. Joulukuu oli luminen koko maassa. Sademäärät olivat laajalti pitkän ajan keskiarvojen tienoilla, mutta etenkin etelässä, idässä ja Lapissa oli paikoin keskimääräistä sateisempaa.

Lue myös (2.1.2023): Joulukuu oli Suomessa laajalti keskimääräistä kylmempi – alin lämpötila −34,2 astetta, ylin 7,0 astetta

Tammikuu oli puolestaan monin paikoin harvinaisen tai poikkeuksellisen lauha. Tammikuun keskilämpötilat olivat suuressa osassa maata 2–5 astetta keskimääräistä korkeampia. Tammikuu oli tavanomaista sateisempi suuressa osassa maata, paikoin idässä ja länsirannikolla oli jopa poikkeuksellisen sateista.

– Tammikuu oli hyvin sateinen, paikoin maan etelä- ja länsiosassa tuli myös talvitulvia, Anna Latvala sanoo.

Talven toistaiseksi kylmin lämpötila on edelleen 7. tammikuuta Muoniossa mitattu −34,8 astetta.

Lue myös (1.2.2023): Tammikuu oli monin paikoin harvinaisen tai poikkeuksellisen lauha: Föhn-tuuli puhkui yli 8 plusasteen lukeman – osassa maata lumet tulivat ja menivät

Lumitilanne vaihteli talvikuukausien mittaan runsaasti. Joulukuussa lunta satoi paikoin reilusti, mutta lounaassa sekä paikoin etelässä ja lännessä oli alkuvuonna ajoittain lumetonta tai lumet kävivät vähiin.

Joulu–helmikuun sademäärä oli laajalti lähellä tyypillistä, mutta paikoin tavanomaista sateisempaa oli esimerkiksi etelärannikon maakunnissa sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa. Etelärannikolla oli Ilmatieteen laitoksen mukaan paikoin jopa harvinaisen sateista.

Alustavien tietojen perusteella talvikuukausina eniten satoi Espoon Nuuksion havaintoasemalla, 256,7 millimetriä. Vähiten satoi Toholammilla Laitalan havaintoasemalla, 58,7 millimetriä.

Lue myös: Harvinainen, poikkeuksellinen ja ennätyksellinen – mitä tarkoittavat nämä meteorologiasta tutut termit?

Auringonpaistetunteja oli joulu–helmikuun aikana havaintoasemilla tavanomaista vähemmän, paikoin jopa harvinaisen vähän.

– Lauhan talven sivuilmiönä jäät jäivät melko heikoiksi. Itämerelläkin jääpeite on ollut tammikuun puolivälistä asti paljolti keskiarvon alapuolella. Helmikuun puolivaiheilla polaaripyörre heikkeni, mutta Suomessa vaikutukset eivät ehtineet vielä näkyä kunnolla, Anna Latvala toteaa.

Talven mittaan ajoittain Fennoskandian kohdalla ollut hyvin kylmä alue stratosfäärissä ja voimakkaat Skandien yli puhaltaneet länsituulet mahdollistivat muutamia hienoja helmiäispilvinäytelmiä.

Lue myös (24.1.2023): Helmiäispilvet loistivat taivaalla – katso kuvat!

Helmikuussa keskimääräistä lauhempaa – säässä paljon vaihtelua

Helmikuun keskilämpötila oli Suomessa noin 2–4,5 astetta keskimääräistä lauhempi, suurimmat poikkeamat olivat Lapissa. Kuukauden keskilämpötila vaihteli lounaissaariston nollan tuntumasta pohjoisen ja keskisen Lapin noin −9 asteeseen.

– Alkuvuosi kului vaihtelevassa säässä. Sekä tammikuu että helmikuu olivat koko maassa selvästi keskimääräistä lauhempia. Sateisesta tammikuusta siirryttiin kuivahkoon helmikuuhun. Helmikuuhun ei kuitenkaan mahtunut pitkiä poutasään jaksoja, vaan joka päivä satoi jossakin päin maata, Anna Latvala toteaa.

Vaikka sateita tuli päivittäin jossain päin Suomea, sademäärät jäivät kuitenkin helmikuussa tavanomaisiksi tai hieman tavanomaista pienemmiksi lähes koko maassa. Vain paikoin pohjoisessa Lapissa sekä Ahvenanmaalla ja pienellä alueella etelässä sadetta tuli tavanomaista enemmän.

Helmikuun ylin lämpötila oli 13. helmikuuta Kaarinassa mitattu 9,1 astetta.

– Lämmön takana olivat Suomeen matalapaineen yhteydessä virrannut lämmin ilmamassa ja voimakas föhn-tuuli. Tämä 9,1 astetta oli samalla koko joulu–helmikuun korkein lämpötila, Anna Latvala kertoo.

Helmikuun alin lämpötila oli 22. helmikuuta Kittilän Lompolonvuoman havaintoasemalla mitattu −33,4 astetta.

– Yleensä helmikuun alin lämpötila menee −34 asteen kylmemmälle puolelle, mutta 2000-luvun helmikuihin mahtuu myös kaksi vielä korkeampaa alinta lämpötilaa, Anna Latvala toteaa.

Vuonna 2017 helmikuun alin lämpötila oli −32,8 astetta ja vuonna 2020 puolestaan −32,3 astetta. Kylmin helmikuun lämpötila 2000-luvulla on ollut vuoden 2012 helmikuussa mitattu −42,7 astetta.

Kilpisjärvellä lumensyvyys kävi yli metrissä, myrskypäiviä helmikuussa viisi

Helmikuussa mitattiin myös talven ensimmäinen metrin lumensyvyys.

– Ennen kuun puoliväliä Enontekiön Kilpisjärvelle tuprutti luoteistuulessa reippaasti lunta. Helmikuun 13. päivä lunta oli siellä aamun kello 8 mittauksessa 101 senttimetriä. Vedeksi muutettuna vuorokauden sademäärä oli Kilpisjärvellä 29,1 millimetriä, jolloin lumensyvyys kasvoi siellä 36 senttimetriä, Anna Latvala kertoo.

Eniten sadetta helmikuussa tulikin juuri Enontekiöllä Kilpisjärven kyläkeskuksessa, missä kokonaissademäärä oli 67 millimetriä. Vähiten sadetta helmikuun aikana kertyi Toholammilla Laitalan havaintoasemalla, 12,8 millimetriä.

Lunta oli helmikuun lopussa kaikilla Suomen havaintoasemilla. Vähiten lunta oli lounaissaaristossa Utön saarella, ainoastaan yksi senttimetri. Eniten lunta oli Kainuussa Puolangan Paljakan havaintoasemalla, 89 senttimetriä. Lunta oli ajankohtaan nähden yleisesti keskimääräistä vähemmän maan länsiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa. Muualla maan pohjoisosassa ja idässä lumitilanne oli enimmäkseen lähellä tyypillistä tai paikoin lunta oli hieman tavanomaista enemmän.

Myrskypäiviä helmikuussa oli alustavasti viisi kappaletta, kun niitä on tilastojen mukaan helmikuussa keskimäärin 2–3 kappaletta. Myrskypäivät olivat 8.–10. helmikuuta sekä 18.–19. helmikuuta. Norjan rannikolla mitattiin helmikuussa jopa hirmumyrskyn lukemia.

Helmikuussa auringonpaistetunteja oli noin 30–70 tuntia, joka on yleisesti tavanomaista vähemmän.

Helmikuun lopussa nähtiin laajalti revontulia.

Lue myös (28.2.2023): Komeat revontulet loimusivat taivaalla – katso lukijoiden kuvat!

Aukeille alueille syntyneet lumirullat ihmetyttivät paikoin helmikuun mittaan.

Lue myös (15.2.2023): Oletko nähnyt viime aikoina tällaisia? Näin syntyvät lumirullat

Turkissa ja Syyriassa menehtyi ainakin yli 50 000 ihmistä maanjäristysten takia – Euroopassa helmikuussa vaihtelevaa säätä

Helmikuun 6. päivä eteläisessä Turkissa sattuneet voimakkaat maanjäristykset ravistelivat Turkkia ja Syyriaa. Menehtyneitä on tämän hetken tietojen mukaan ainakin yli 50 000. Pelastustöitä tehtiin kylmässä säässä. Öisin lämpötilat menivät tuhoalueella laajalti pakkaselle, paikoin satoi lunta.

Euroopassa sää oli helmikuussa vaihtelevaa. Alku- ja loppukuussa koettiin paikoin kylmiä hetkiä, mutta kuun keskivaiheilla lämpimämpiäkin tilanteita.

– Välillä Euroopassa oli Suomen näkökulmasta keväistä tai jopa kesäistä säätä: jopa Alppien laaksoalueella Innsbruckissa Itävallassa mitattiin 18. helmikuuta 21,3 astetta ja vielä Pohjois-Saksassakin yli kymmentä astetta, Anna Latvala kertoo.

Aivan helmikuun lopussa Juliette-myrsky toi tuulia sekä runsaita lumi- ja vesisateita eteläiseen Eurooppaan Välimeren ympäristöön. Muun muassa Espanjaan kuuluvalla Mallorcalla satoi reilusti lunta.

Trooppinen sykloni Freddy iskeytyi 21. helmikuuta Madagaskarin saarelle ja vaikutti edetessään myös Mosambikissa tuoden muun muassa runsaita sateita.

Helmikuun loppupuolella Eteläisen jäämeren merijään laajuus oli kesäkauden minimissään. Etelämantereen ympärillä oli vähiten merijäätä yli 40 vuoteen.

Lue seuraavaksi: Helmikuussa Etelämantereen ympärillä oli vähiten merijäätä yli 40 vuoteen – tilanteen takana muun muassa La Niña

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 1.3.2023 klo 18.31