Suomen sää talvella 2100, katso meteorologin kuvitteellinen ennuste: Talvitulvia, tuulituhoja ja läpitunkematonta harmautta

Talvikuukaudet lämpenevät korkeilla leveysasteilla voimakkaimmin. Suomessa joulu–helmikuun välinen aika voi lämmetä vuosisadan loppuun mennessä keskimäärin viidellä tai jopa yli viidellä asteella. Eteläisessä Suomessa tulevaisuuden talvet alkavat muistuttaa Keski-Euroopan nykyisiä talvia ja Lapissa totutellaan Etelä-Suomen nykytalviin.

Vuonna 2100 lumiset pakkastalvet voivat olla eteläisessä Suomessa kaukainen muisto. Valtaosa sateista tulee tässä vaiheessa vetenä ja lunta joutuu etsimään yhä pohjoisempaa.

Sademäärä on vuosisadan edetessä talvikuukausina kasvanut Suomessa 15–30 %, ja talvet ovat entistäkin harmaampia. Auringonsäteilyn määrä voi vähetä jopa 15 % ja pilvisiä, harmaita päiviä on yhä enemmän.

Lopullinen lämpenemisen suuruus ja muut muutokset ilmastossa riippuvat ennen kaikkea kasvihuonepäästöjen määrästä, ilmakehään sitoutuneesta hiilidioksidista ja ilmastotavoitteiden onnistumisesta.

Käytämme tässä artikkelissa kahta ilmastoskenaariota (RCP8.5 ja RCP4.5) Suomen tulevan talvi-ilmaston arvioimiseksi.

Katso alta videolta meteorologin kuvitteellinen sääennuste tammikuulle 2100!

RCP8.5-skenaario (ilmastotavoitteet eivät toteudu)

Jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista jäädään ja kasvihuonekaasujen päästöt jatkavat vielä kasvamistaan kolminkertaistuen vuoteen 2100 mennessä (RCP8.5-skenaario), eteläisessä Suomessa talvet lämpenevät noin viidellä ja pohjoisessa Suomessa yli viidellä asteella. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että:

• Helsingissä talven keskilämpötila nousisi samalle tasolle, mitä se nykyilmastossa on Saksan Frankfurtissa
• Jyväskylässä talven keskilämpötila nousisi samalle tasolle, mitä se nykyilmastossa on Ruotsin Tukholmassa
• Sodankylässä talven keskilämpötila nousisi samalle tasolle, mitä se nykyilmastossa on Tampereella
• Talvisademäärä kohoaa Suomessa 20–30 % ja auringonsäteilyn määrä vähenee n. 15 %.

Lähde: Ruosteenoja ja muut, 2016

RCP4.5-skenaario (ilmastotavoitteet toteutuvat osittain)

Mikäli ilmastotavoitteet onnistuvat osittain ja päästöt kääntyvät laskuun vuoden 2040 jälkeen, ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat hillitympiä. Tällöin ilmakehässä on vuosisadan loppupuolella noin kaksinkertainen hiilidioksidimäärä teollistumista edeltävään tasoon verrattuna.

RCP4.5-skenaarion toteutuminen lämmittäisi Suomen talvia 4–5 asteella. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että

• Helsingissä talven keskilämpötila nousisi samalle tasolle, mitä se nykyilmastossa on Saksan Berliinissä
• Jyväskylässä talven keskilämpötila nousisi samalle tasolle, mitä se nykyilmastossa on Helsingissä
• Sodankylässä talven keskilämpötila nousisi samalle tasolle, mitä se nykyilmastossa on Jyväkylässä
• Talvisademäärä kohoaa Suomessa 10–20 % ja auringonsäteilyn määrä vähenee 5–10 %.

Lähde: Ruosteenoja ja muut, 2016

Sateisuus lisääntyy, lumipeitekauden kesto lyhenee

Tulevaisuuden talvina meidän tulee varautua siihen, että yhä suurempi osa sateista tulee vetenä ja lumipeitekauden kesto lyhenee koko maassa.

Maan etelä- ja länsiosasta terminen talvi sekä pysyvä lumipeite voivat vuosisadan loppuun mennessä hävitä kokonaan – näin kävisi varsinkin RCP8.5-skenaariossa. Lapissa puolestaan keskilämpötila pysyy sydäntalvella pakkasen puolella ja talvisateet ovat siellä pääosin lunta. Lumensyvyys voikin vastaisuudessa olla maan pohjoisosassa ajoittain jopa ennätyksellisen suuri talvisadannan kasvaessa.

Keskilämpötilan nousun myötä kohtaamme todennäköisesti myös aivan uuden ilmiön: talviset rankkasateet. Vettä voi varsinkin eteläisessä Suomessa kerralla sataa enemmän, mikä vähäisen haihdunnan vuodenaikana johtaisi herkästi tulvimiseen.

Suomessa on yhteensä 22 merkittävää tulvariskialuetta, joista esimerkkeinä ovat maa- ja metsätalousministeriön mukaan Helsinki, Espoo, Turku, Pori, Loviisa, Hamina ja Rovaniemi.

Pilvisyys lisääntyy ja lämpöennätykset paukkuvat

Tulevaisuuden talvien yksi ikävimmistä ilmiöistä – joka kiistatta vaikuttaa myös mielialaamme – on pilvisyyden ja harmauden lisääntyminen. Sademäärän lisääntyessä myös sadepäivien lukumäärä kasvaa, ja yhä useammin talvisää on tihkusateisen harmaata ja väritöntä. Harmautta tulevat erityisesti maan eteläosassa korostamaan vähälumiset tai jopa kokonaan lumettomat talvet.

Voimme odottaa myös uusia talviajan lämpöennätyksiä niin keskilämpötiloissa kuin maksimilämpötiloissakin. Vuosien 2008 ja 2020 kaltaiset lauhat ja vähälumiset talvet tulevat yleistymään, ja varsinkin etelässä talvien keskilämpötila saattaa pysyä nollan yläpuolella, mikä tarkoittaa, ettei terminen talvi välttämättä pääse missään vaiheessa alkamaan.

Tuulisuus pysyy ennallaan, yksittäiset myrskyt voivat voimistua

Talviajan tuulisuudessa ei odoteta tapahtuvan suurempia muutoksia vuosisadan edetessä. RCP4.5-skenaariossa tuulisuus pysyy kuta kuinkin ennallaan, mutta RCP8.5-skenaariossa se hieman kasvaa sydäntalvella.

Tämä voi tietää yksittäisten voimakkaiden myrskyjen voimistumista, jolloin periaatteessa olisi mahdollista, että Suomessa koettaisiin mittaushistoriamme ensimmäinen virallinen hirmumyrsky (keskituulen nopeus yli 33 m/s). Lähimpänä tätä on käyty tammikuussa 2019, kun Aapeli-myrskyn yhteydessä 10 minuutin keskituulen nopeus oli 32,7 m/s.

Tuulituhojen todennäköisyys sen sijaan kasvaa kaikissa ilmastoskenaarioissa. Kun maa on pidemmän aikaa vuodesta roudaton, kaatuu puita herkemmin. Jos voimakas talvimyrsky iskee roudattomana aikana, tuulituhot kasvavat suuriksi.

Lue seuraavaksi: Miten myrskyt syntyvät?

Markus Mäntykannas

Päivitetty 1.1.2022 klo 12.53