Sää ja näyttelijä: Jasper Pääkkönen avaa, miten sää vaikuttaa kalastukseen – kuvauksissa iski "kaikkien aikojen rajuin kesämyrsky"
Jasper Pääkkönen on yksi tunnetuimmista suomalaisista tv-kasvoista. Moni muistaa hänet legendaarisesta Salatut elämät -roolista, mutta paljon muutakin mies on ehtinyt uransa varrella tehdä myös yrittäjänä ja juontajana. Siviilissä Jasper on innokas perhokalastaja. Tässä haastattelussa Jasper kertoo, miten sään vaihtelut ja ilmastonmuutos ovat vaikuttaneet kalastukseen ja miten voimakas kesämyrsky uhkasi The Summit Suomi -tuotannon kuvauksia Norjassa.
Jasper Pääkkönen tuli suurelle yleisölle tunnetuksi kotimaisen saippuasarjan Salatut Elämät myötä vuosina 1999–2002. Ura näyttelijänä sai lisäpotkua Pahat Pojat -elokuvan myötä vuonna 2003. Tämän jälkeen Jasper on nähty myös kansainvälisissä tuotannoissa aina Hollywoodia ja Netflixiä myöten.
Tuoreimpana valloituksena miehellä oli MTV-kanavalla esitetyn The Summit Suomi tositelevisio-ohjelman juontajan pesti. Ohjelmaa kuvattiin hyvin haastavissa olosuhteissa Pohjois-Norjassa Stetinden-vuoren ympäristössä. Kuvauksia ja retkikuntaa haastoivat pitkäkestoiset rankkasateet ja äkkitulvat.
Ansiokkaan tv-uran ulkopuolella Jasper tunnetaan myös perhokalastajana. Perhokalastus on vanhempi kalastusmuoto, jossa pyyntivälineenä toimiva perho on sen verran kevyt, että sen heittämiseen tarvitaan painava perhosiima. Perhokalastus on alun perin ollut taimenen ja myöhemmin myös muiden veden pinnalta syövien kalalajien pyyntiin.
Harrastus on vienyt eri puolille maapalloa. Miten sää ja ilmastonmuutos haastavat kalastusta? Tästäkin on Jasperilla sanottavansa.
Jasper Pääkkönen toivoo lisää ennallistamista Suomen vesistöihin
Jasper Pääkkösellä on vuosittainen rutiini käydä perhokalastamassa napapiirin pohjoispuolella. Vakiokohteeksi on valikoitunut Pohjois-Norja.
– Käyn Finnmarkissa Pohjois-Norjassa, jossa on paljon lohijokia. Siellä käyn puhtaasti lohen ja joskus meritaimenen vuoksi. Se on pitkään ollut jokavuotinen kohde. Mulla on siellä pieni mökki lohijoen rannalla, se on ikään kuin ”kotijoki”.
Pohjois-Norjaan miestä vetää monen muunkin kalamiehen kohtaama haaste Suomessa.
– Valitettavasti Suomen vaelluskalakannat ja osa vesistöistä ovat vieläkin niin heikossa kunnossa, että valtaosa suomalaisista aktiivisista ja intohimoisista kalamiehistä matkustaa naapurimaihin, Jasper harmittelee.
Mikä muutos pitäisi tapahtua, jotta Suomessa tilanne kohenisi?
– Suomessahan on paljon tapahtunut edistystä – isoja harppauksia parempaan suuntaan on otettu. Uhanalaiset kalalajit ovat saaneet lain suojan. Toinen iso harppaus parempaan on patojen purku, sillä ne aiheuttavat ympäristöhaittoja ja haittaavat kalojen lisääntymistä. Se on noin viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunut muutos. Suomesta on tullut Euroopan mittakaavassa suunnannäyttäjä vesistöjen ennallistamiselle.
Vesistöjen ennallistaminen tarkoittaa ihmistoiminnan muuttamien vesistöjen palauttamista lähemmäs niiden luontaista ja hyvää ekologista tilaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vedenlaadun kohentamista ja kalakantojen elvyttämistä. Ilmastomuutos on myös huomioitava ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin sekä tulviin.
– Vesistöjen ennallistamisen tulokset ovat välittömiä. Metsien ennallistamisessa työtä pitää tehdä vuosikymmeniä. Esimerkiksi yhden padon purkamisessa kosken koko ekosysteemi ennallistuu käytännössä välittömästi, Pääkkönen mainitsee.
Jasper Pääkkönen pitää tärkeänä, että Suomen hyvä kehityssuunta jatkuisi ja uusia kalastajia saataisiin maamme syrjäseuduille myös ulkomailta.
– Monesti kalapaikat ovat syrjäisillä seuduilla, missä voi olla muuttotappiollisia alueita. Täällä mikä tahansa taloudellinen piristys olisi äärimmäisen tärkeää.
Miten sää vaikuttaa kalastukseen?
Tähän kysymykseen lienee yhtä monta vastausta kuin kalamiestäkin. Jasper Pääkkönen on erikoistunut perhokalastukseen ja jakaa näkemyksensä näin:
– Tähän on mahdotonta vastata, koska on olemassa niin monta erilaista kalalajia, jotka käyttäytyvät eri tavalla. Ei ole olemassa mitään yksiselitteistä ja vedenpitävää vastausta, mutta karkeana yleissääntönä, kun itse kalastan paljon virtaavassa vedessä, niin hellekeli ja siniseltä taivaalta porottava aurinko tekee monesti hallaa kalastukselle.
Vaikuttaako tähän sitten lämpötila vai miksi lämpö muuttaa kalastuksen kulkua?
– Kalat muuttuvat aroiksi, toteaa Jasper.
Sään tilapäisiä vaihteluita suurempana ilmiönä Jasper Pääkkönen nimeää ilmastonmuutoksen ja sen aiheuttamat helleaallot korkeilla leveysasteilla. Esimerkiksi Suomessa helteellä tarkoitetaan lämpötilan nousua yli 25 asteeseen. Helleaalloissa korkeat lämpötilat voivat kestää pitkään ja ne voivat levittäytyä laajalle alueelle Pohjois-Euroopaan.
– Viime vuosina nähdyt helleaallot ovat vaaraksi meidän kalakannoille. Kun vedet lämpenevät liian korkeisiin lämpötiloihin, niin taimenet alkavat kuolemaan koskissa. Silloin koskikalastuskohteet laittavat lapun luukulle, ja kaikkien vastuullisten kalapaikkojen tulisi toimia samalla tavalla.
Kun helteet lämmittävät vesiä, kalojen elämästä tulee selviytymistaistelua.
– Kaloilla on täystyö pysyä hengissä. Silloin kalastuskohteisiin ei missään nimessä kaivata kalastajia aiheuttamaan lisästressiä kaloille.
Lämpötilan noususta aiheutuvia ongelmia kohdataan koskien ja jokien lisäksi myös seisovissa vesissä, kuten järvissä. Kun vesistön lämpötila nousee, hapen määrä vedessä pienenee. Vastaavasti vaihtolämpöisten kalojen hapenkulutustarve kasvaa lämpötilan noustessa, mutta tässä piileekin melkoinen ristiriita: happea on vähemmän tarjolla.
Entä onko Jasper huomannut sateiden tai myrskyjen vaikuttavan jotenkin kalastukseen?
– En oikein ole huomannut. Sää ei ehkä ole ensimmäinen asia, jota kalastaja miettii. Kun kalastamaan lähdetään, niin siellä kalastetaan säässä kuin säässä. Saaliin saaminen ei aina ole tärkein asia, vaan se kokonaiselämys. Sää on asenne- ja varustautumiskysymys.
Kalastusreissulle lähdettäessä Jasper seuraa sääennusteista lähinnä yhtä asiaa.
– Ainoastaan mahdollisten helleaaltojen varalta. Helleaaltoja on viime vuosina ollut vähän liikaakin. Arktisella alueella kalastaessa ilman lämpötila on ollut 30 astetta ja veden lämpötila noussut kahteenkymmeneen tai yli. Mulle on ehkä osunut huono tuuri, kun olen ollut pohjoisessa helleaaltojen aikana. Kuumuus on siellä rajua, ja sitä ajattelee, että täällä ei pitäisi olla näin kuuma eikä se ole normaalia.
Onko perhokalastuksessa jotain vuodenaikojen välistä eroa?
– Moni intohimoinen perhokalastaja kalastaa myös talvella, toki vähemmän. Talvikalastus on enemmän extreme-laji, kun kahlataan ja seistään jääkylmässä vedessä kahluuhousuissa. Erilaisia kalalajeja löytyy läpi vuoden.
Perhokalastus on vienyt Jasperia ympäri ämpäri maapalloa.
– Kausiluonteisuus ei mulla rajoitu suomalaisiin kalavesiin. Jostain päin löytyy aina ”kuumin kausi” tietyn kalalajin kalastamiseen. Milloin se on tropiikissa, milloin viidakossa.
The Summit Suomi: Rankkasateita ja äkkitulvia
The Summit on kansainvälinen formaatti, jota on Suomen lisäksi esitetty Australiassa, Yhdysvalloissa ja Norjassa. Suomen versiota on vuonna 2026 esitetty MTV-kanavalla. Siinä 14 kilpailijan tavoitteena oli huiputtaa Pohjois-Norjan Stetinden-vuori, joka sijaitsee hieman Narvikin lounaispuolella lähellä Lofootteja. Ohjelman juonsi Jasper Pääkkönen.
– Kuvattiin elokuussa 2025 noin 15 päivää. Kilpailun henki on, että vaelletaan yli 100 kilometriä ja kiivetään vuorelle.
Kuvauksissa koettiin jopa vaaraa aiheuttavia sääilmiöitä, kun rankkasateet piiskasivat Norjaa elokuun loppupuolella.
– Siellä oli ollut pitkä, useamman viikon kestänyt helleaalto. Kun Summitin kuvauksen alkoivat, niin alueelle tuli kaikkien aikojen rajuin kesämyrsky. Paikalliset norjalaiset puhuivat, että ei koskaan ollut näin kovaa kesämyrskyä. Vettä tuli valtavia määriä. Olosuhteet kuvausryhmälle ja kilpailijoille olivat poikkeuksellisen haastavat, muistelee ohjelman juontanut Jasper.
Ja kun taivaan hanat aukenivat, ne avautuivat aivan äärimmilleen.
Sateinen ajanjakso alkoi säähavaintojen mukaan elokuun 15. päivänä ja vedentuloa kesti noin 10 vuorokautta putkeen. Tämän jakson aikana 30 kilometrin päässä Narvikista olevalla Katterjåkkin havaintoasemalla satoi 116,6 mm, mutta vuoristolla sadetta saattoi kertyä huomattavasti enemmän.
– Valtavat rankkasateet aiheuttivat tulvimista. Vaikka kuinka tarkkaan turvatiimi oli valinnut sopivia leiripaikkoja, niin yhtäkkiä kun vuorilla satoi tosi kovaa, useamman kerran teltat olivat veden varassa. Mitään hengenvaarallisia tilanteita ei ollut, mutta kun kamat kastuvat vaatteita ja makuupusseja myöten, niin eihän se tietenkään ole toivottavaa.
Tuotantoa tehdessä Jasper ei kokenut, että kesämyrskyn aiheuttamat tuulet olisivat haitanneet menoa. Lähinnä vedentulo.
– 30 sentin levyinen vuoristopuro muuttui parissa tunnissa kymmenen metrin raivoavaksi koskeksi, Jasper muistaa.
Norjan länsirannikolla runsaat sateet eivät ole tavattomia, sillä vuoristoinen vyöhyke lämpimän valtameren äärellä muodostaa yhden Euroopan sateisimmista alueista. Norjan rannikkokaistaleella sataa yleisesti yli 1500 mm vuodessa, paikoin jopa yli 3000 mm. Suomessa vuotuinen sadanta vaihtelee 600 millimetrin molemmin puolin.
Länsi-Norjan suuret sademäärät johtuvat Pohjois-Atlantin kosteiden ilmavirtausten törmäämisestä Skandien vuorijonoon. Sateet saavat tällöin merkittävästi lisäpotkua, kun nousevat ilmavirtaukset pakottavat vesihöyryn tiivistymään sadepilviksi vuoren rinteillä.
Lue myös: Missä päin maapalloa sataa eniten?
Mikä on Jasper Pääkkösen suosikkisää?
Ja kuten tapoihin kuuluu, Sää ja hän -sarjan haastattelu päätetään tuttuun kysymykseen.
Mitä vastaa Jasper Pääkkönen, kun kysytään suosikkisäästä?
– Kyllä mä olen kesäihminen. Nautin siitä, että voi kävellä flipflopeissa. Lämmin ja aurinkoinen, kun puhutaan mistä tahansa muusta kuin kalastuksesta.
Lue seuraavaksi: Sää ja näyttelijä: Maija-Liisa Peuhu paljastaa, miten sää vaikuttaa Salatut elämät -sarjan kuvauksiin ja muistelee "mystistä välähdystä" Lapissa
Päivitetty 8.8.2026 klo 11.02
