Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Suomen vanhin lämpöennätys viettää 100-vuotispäiväänsä: "Tiettävästi huhtikuun ainoa hellepäivä"
    Blogi |

    Suomen vanhin lämpöennätys viettää 100-vuotispäiväänsä: "Tiettävästi huhtikuun ainoa hellepäivä"

    Jyväskylässä on mitattu Suomen vanhin lämpöennätys.
    Jyväskylässä on mitattu Suomen vanhin lämpöennätys. Kuva: Maarit Siitonen, Jyväskylä, arkistokuva

    Suomen vanhimmasta kuukausikohtaisesta lämpöennätyksestä on kulunut tasan sata vuotta. Huhtikuun 27. päivänä vuonna 1921 Jyväskylässä mitattiin 25,5 astetta, ja lukema on säilynyt Suomen virallisena huhtikuun lämpöennätyksenä nyt jo vuosisadan verran.

    Jyväskylässä vuonna 1921 mitattu huhtikuun lämpöennätys painii ihan omassa sarjassaan, sillä se on Suomen vanhin voimassa oleva kuukausikohtainen lämpöennätys. Peräti puolet lämpöennätyksistä on mitattu 2000-luvun puolella, mutta joukosta löytyy myös historian siipien havinaa.

    Suomen lämpöennätykset kuukausittain
    KuukausiLämpötila (°C)AjankohtaPaikkakunta
    Tammikuu10,96.1.1973Maarianhamina, Jomala
    Helmikuu11,828.2.1943Helsinki, Ilmala
    Maaliskuu17,527.3.2007Helsinki-Vantaan lentoasema
    Huhtikuu25,527.4.1921Jyväskylän kaupunki
    Toukokuu31,030. ja 31.5.1999Lapinjärvi, Ingermaninkylä
    Kesäkuu33,824.6.1935Ähtäri
    Heinäkuu37,229.7.2010Liperi, Joensuun lentoasema
    Elokuu33,87. ja 8.8.2010Heinola ja Lahti
    Syyskuu28,86.9.1968Rauma kaupunki
    Lokakuu21,114.10.2018Oulu, lentoasema
    Marraskuu16,66.11.2020Maarianhamina, Jomala
    Joulukuu11,320.12.2015Kokemäki ja Pori

    Tiettävästi huhtikuun ainoa hellepäivä

    Jyväskylän kaupungin havaintoasemalla mitattiin 27.4.1921 tiettävästi Suomen mittaushistorian ainoa huhtikuinen hellelukema. Helteen kriteerinä Suomessa on, että päivän ylin lämpötila käväisee vähintään 25,1 asteessa. Lämpötilahavainnot tehdään kahden metrin korkeudelta virallisilla havaintoasemilla.

    Täytyy toki muistaa, että kun mennään ajassa vuosikymmeniä tai sata vuotta taakse päin, on havaintoverkosto ollut Suomessa selvästi nykyistä suppeampi. On siis periaatteessa mahdollista, että hellelukemia on esiintynyt muinakin huhtikuisina päivinä, mutta virallisille havaintoasemille nämä lukemat eivät ole taltioituneet.

    Lue myös: Miten lämpötilahavainnot tehdään?

    Jyväskylässä on keväistä.
    Jyväskylä pitää Suomen vanhimman lämpöennätyksen titteliä. Kuva: Maarit Siitonen, Jyväskylä, arkistokuva

    1920-luvun alussa lämpöpiikki

    Mutta mikä sitten mahdollisti huhtikuisen hellepäivän sata vuotta sitten ja miksei huhtikuista hellettä ole tavattu havaintoasemillamme sen jälkeen?

    Havaintoja 100 vuoden takaa on tarjolla niukasti, mutta ikivanhat ilmanpaineanalyysit paljastavat, että Suomen yllä oli huhtikuun 1921 loppupuolella pitkäkestoinen sulkukorkeapaine. Se nosti maahamme etelä- ja länsipuolitseen lämmintä ilmaa. Pitkään jatkuneen aurinkoisen ja heikkotuulisen sään myötä lämpötila pääsi sisämaassa kohoamaan varsin kesäisiin lukemiin, Jyväskylässä jopa hellerajan yläpuolelle.

    Mielenkiintoista on myös se, että 1920-luvun alussa Suomessa koettiin hetkellinen lämpöpiikki, ja vuoteen 1921 on mahtunut muitakin hyvin lämpimiä ajanhetkiä. Jyväskylän ja Sodankylän vuosikeskilämpötilat olivat korkeampia kuin kertaakaan aiemmin tilastohistorian aikana. Jyväskylässä havaintoja on kirjattu 1880-luvulta saakka.

    Lämpimän 1920-luvun alkupuolen jälkeen seuraavan kerran vuosittaisia keskilämpötilaennätyksiä rikottiin Jyväskylässä 1930- ja 40-luvuilla ja tämän jälkeen yhtä lämpimiä vuosia on koettu vasta kuluvalla 2000-luvulla.

    Kevätilta Kaivopuistossa Helsingissä.
    Huhtikuinen helle on Suomessa poikkeuksellista. Kuva: Markus Mäntykannas, Kaivopuisto Helsinki

    Lähellä hellelukemia myös 2000-luvun alussa

    Enemmänkin on siis sattumasta kiinni, että lämpötila jaksoi sata vuotta sitten kivuta hellelukemiin ja vieläpä sellaisella paikkakunnalla, missä sattui olemaan mittausasema.

    Tämän jälkeenkin huhtikuussa hellerajaa on moneen otteeseen kolkuteltu, mutta virallisella havaintoasemalla se ei ole mennyt rikki. Vuoden 1921 uniikki huhtikuinen lämpöennätys on säilynyt nyt jo sadan vuoden ajan rikkomatta.

    Vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna lähimmäs virallista hellerajaa on huhtikuussa päästy pääsiäispyhinä vuonna 2000, kun Kouvolan Utissa lämpötila kohosi 24,9 asteeseen 24. huhtikuuta.

    Myös vuonna 2001 huhtikuussa mitattiin hyvin korkeita lämpötiloja, kun Tohmajärvellä kuitattiin 24,7 astetta.

    Pääsiäinen
    Vuonna 2000 pääsiäisenä Suomessa oli erityisen lämmintä. Kuva: Markus Mäntykannas, arkistokuva

    Huhtikuussa aurinko on jo yhtä korkealla kuin elokuussa

    Sanotaan, että huhtikuu on kuukausista julmin. Ensin se hellii kesäisellä auringonpaisteella, joka silmänkäänteessä vaihtuukin piinaavaan vaakaräntään ja takatalviin. Huhtikuussa aurinko on jo yhtä korkealla kuin elokuussa, mutta ilmakehä on vielä talven jäljiltä viileä.

    Huhtikuun loppupuolella olisi periaatteessa jo edellytyksiä mitata hellelukemia, jos Suomen ylle jämähtää pitkäkestoinen korkeapaine, joka kuljettaa etelämpää Euroopasta lämmintä ilmaa. Huhtikuinen helle on kuitenkin tilastopoikkeus, kuten tästä Jyväskylän tapauksestakin jo huomataan.

    Huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla aurinko lämmittää jo samalla teholla kuin elokuun lopussa, mutta helle on elokuussa huomattavasti yleisempi ilmiö kuin huhtikuussa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että ilmakehä on tähän aikaan vuodesta keväällä talven jäljiltä verrattain kuiva ja kylmä, eikä näin ollen mahdollista yhtä korkeita lämpötiloja kuin elokuussa. Osassa Suomea on vielä lumi- ja jääpeitekin, mikä omalta osaltaan hillitsee lämpötiloja kohoamasta kovin korkealle.

    Lue seuraavaksi: Meteorologi loppukevään ennusteesta: "Toivottavasti tämä ennuste on väärässä"

     

    Markus Mäntykannas

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa