Tuore kuukausiennuste: Suomen säätila muuttuu rajusti, sama signaali jatkuu koko keskitalven
Uusi kuukausiennuste tuo säätyyppiin voimakkaan käänteen. Loppiaisviikonlopun kipakat pakkaset ovat hellittämässä ja vaihtumassa leutoon, matalapainevoittoiseen säähän. Mikäli tämä ennuste toteutuu, erityisesti etelä- ja länsirannikon lumet ovat vaarassa sulaa kokonaan pois. Lämmin signaali jatkuu kuukausiennusteessa koko neljän tarkasteluviikon ajan helmikuun alkupuolelle saakka.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF julkaisi tuoreen kuukausiennusteen torstaina 5. tammikuuta. Vielä aiemmassa 2. tammikuuta julkaistussa ennusteessa näytti siltä, että tavanomaista kylmempi säätilanne jatkuisi loppiaisviikonlopun jälkeenkin, mutta tuore kuukausiennuste tuo Suomeen voimakkaan lauhtumisen. Signaali tavanomaista lämpimämmästä säätyypistä jämähtää lähes koko Eurooppaan neljäksi viikoksi.
Kaikki tulevat neljä tarkasteluviikkoa, eli käytännössä koko jäljellä oleva tammikuu ja vielä helmikuun alkukin tuovat Suomeen ja valtaosaan Eurooppaa ajankohdan keskiarvoa korkeampia lämpötiloja. Matalapainetoiminta on vilkastumassa Pohjois-Euroopassa ja tämän myötä lauhat lounaisvirtaukset kuljettavat meille sekä sateita että lämpöä.
Ennustettu asetelma lienee toivottu kuvio pörssisähkön käyttäjille, sillä lauhassa ja tuulisessa säätyypissä sähkön hinta pysynee kurissa.
Katso Forecan Sähkön hintapuntari, joka ennakoi sään vaikutusta sähkön hintaan 10 vuorokaudeksi eteenpäin!
Vielä alkuun sää on kuitenkin hyvin kylmää ja pakkanen voi olla loppiaisperjantaina ja lauantaina kireää suuressa osassa maata. Kireän pakkasen raja on maan eteläosassa –15, keskisessä Suomessa –20 ja pohjoisessa –25 astetta.
Sunnuntaina maan länsipuoliskolle on työntymässä lumisateita ja etelätuuli voimistuu. Samalla kireimmät pakkaset hellittävät ja lounaissaaristossa lämpötila ampaisee jo nollan yläpuolelle.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Lue myös tämä: Lopputalven ja alkukevään pitkä ennuste julki: Tältä näyttää helmi–huhtikuun jakso – yksi kuukausi erottuu joukosta!
| Viikko | Ennuste | Sään ennustettavuus |
|---|---|---|
9.–15.1. | Matalapainetoiminta vilkastuu ja sää lauhtuu. Viikosta odotetaan Suomessa 3–6 astetta normaalia lauhempaa. Sademäärä on tavanomaista suurempi. | Hyvä |
| 16.–22.1. | Sää jatkuu ajankohdan keskiarvoa lämpimämpänä ja paikoin myös sateisempana. | Kohtalainen |
| 23.–29.1. | Ennusteen epävarmuus kasvaa, mutta sää on yhä normaalia lämpimämpää. Sademäärä on koholla maan pohjoisosassa. | Heikko |
| 30.1.–5.2. | Ennusteen epävarmuus on suuri, mutta yhä on viitteitä tavanomaista lämpimämmästä säätyypistä. | Heikko |
9. tammikuuta alkava viikko: Raju lauhtuminen, etelään vesisateita ja jopa +5 astetta
Tällä hetkellä sekä ECMWF:n numeerinen 10 vuorokauden ennuste että neljän viikon päähän yltävä sään kuukausiennuste ovat yhtämielisiä siitä, että 9. tammikuuta alkavalla viikolla sää lauhtuu voimakkaasti.
Alkavalla viikolla Suomen yli kohti itää on liikkeellä lumisateita ja samalla etelätuuli voimistuu. Pakkanen heikkenee ja vähitellen lämpötila kohoaa lounais- ja etelärannikolta alkaen nollan yläpuolelle. Ajoittain lämpöasteilla voidaan viikon edetessä käväistä Oulun korkeudella saakka, ja loppuviikosta pakkanen heikkenee merkittävästi myös Lapissa. Etelä- ja lounaisrannikolla vuorokauden ylin lämpötila voi loppuviikosta tavoitella jopa viittä lämpöastetta.
Viikon mittaan Suomen yli on liikkeellä lukuisia matalapaineita ja sadealueita. Viikon sademäärä on koko maassa ajankohdan keskiarvoa suurempi. Vielä alkavalla viikolla sateen olomuoto on koko maassa lunta, mutta vähitellen lounaasta ja etelästä alkaen myös vesi- ja räntäsateet yleistyvät. Maan etelä- ja länsiosassa sateen olomuoto voikin 9. tammikuuta alkavalla viikolla olla kaikkea mahdollista veden ja lumen välillä, idässä ja pohjoisessa olomuoto pysyy pääosin kiinteänä.
Sään voimakkaan lauhtumisen yhteydessä kannattaa varautua huonoon ajokeliin ja erittäin liukkaisiin kevyen liikenteen väyliin. Nastakengät voivat tulla tarpeeseen erityisesti maan etelä- ja keskiosassa.
Sään voimakas lauhtuminen ja ajoittaiset vesisateet uhkaavat sulattaa etelä- ja länsirannikon vähäiset lumet. Lunta on loppiaisperjantaina ollut vähiten Uudenmaan länsiosassa sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan rantakaistaleella, missä lumensyvyys on monin paikoin alle 10 cm. Nämä ovatkin niitä "kriittisiä" alueita, mistä lumipeite uhkaa pian huveta kokonaan pois.
Mikäli lauha sääasetelma toteutuu ja osa sateista muuttuu etelässä vedeksi, tammikuun puoliväliin mennessä Pohjanmaan rannikolta, Satakunnasta, Varsinais-Suomesta ja Uudenmaan rantakaistaleelta voi löytyä täysin lumettomia alueita. Sen sijaan maan itä- ja pohjoisosassa lumipeite näyttäisi vahvistuvan.
9. tammikuuta alkavasta viikosta ennustetaan lähes koko Eurooppaan normaalia lämpimämpää. Poikkeama on laajalti 3–6 astetta. Kylmimmän sään ennustetaan väistyvän pikkuhiljaa itään Venäjän puolelle.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Katso neljän viikon lämpötilapoikkeamat alta:
16. tammikuuta alkava viikko: Yhä lauhaa ja epävakaista
Tammikuun edetessä Euroopan ilmanpainepoikkeamassa tapahtuu pieni muutos. 16. tammikuuta alkavalla viikolla Venäjällä majaileva korkeapaine voi ajoittain lähestyä itäistä Eurooppaa ja Suomea, kun taas tavanomaista matalamman ilmanpaineen alueen ennustetaan siirtyvän Skandinaviasta aavistuksen verran lännemmäs kohti Islantia.
Tässä asetelmassa Suomeen voisi ajoittain päästä virtaamaan kylmempää ilmaa kaakosta, mutta toisaalta lännessä on yhä tyrkyllä hyvin lauhaa ilmaa. Vaikuttaakin siltä, että saatamme päätyä ilmamassojen rajavyöhykkeelle, missä on ajoittain lauhempaa säätä ja ajoittain maahamme pyrkii kylmempää ilmamassaa kaakosta.
Kokonaisuudessaan viikosta ennustetaan Suomeen 1–6 astetta normaalia lämpimämpää. Suurin poikkeama on maan itäosassa. Myös muualla Euroopassa tammikuun puoliväli jatkuu ECMWF:n ennusteen mukaan normaalia lämpimämpänä.
Sademääräennusteen mukaan kuulumme yhä matalapaineiden radalle, sillä Länsi- ja Pohjois-Euroopassa sademäärä on kuukausiennusteen mukaan koholla.
Tässä vaiheessa on kuitenkin vielä mahdotonta sanoa, missä olomuodossa sateet Suomessa tulevat ja miten käy lumitilanteen. Pienikin muutos ilmavirtauksen suunnassa vastapäivään (lounaistuulista etelä- tai kaakkoistuuliin) voi keikauttaa sateet takaisin lumeksi myös maan eteläosassa. Jos vielä 9. tammikuuta alkavalla viikolla illmavirtaus käy pääosin lounaasta ja sateet muuttuvat etelässä vetisiksi, voi tilanne muuttua 16. tammikuuta alkavalla viikolla ainakin hetkittäin. Ilmanpainepoikkeaman perusteella lounaistuulet voivat ajoittain muuttua kylmemmiksi etelä- tai kaakkoistuuliksi tammikuun edetessä, vaikka kokonaisuudessaan asetelma pysyy lauhana.
Katso neljän viikon sadepoikkeamat alta:
23. tammikuuta alkava viikko: Korkeapaineen painopiste muuttuu, länsivirtauksia Suomeen
Ennusteen epävarmuus kasvaa kolmannella tarkasteluviikolla eli 23. tammikuuta alkavalla viikolla.
Euroopan ilmanpainepoikkeaman perusteella voisi varovaisesti uumoilla, että korkeapaineen painopiste siirtyy Länsi- tai Etelä-Eurooppaan ja matalapaineet kulkevat sen pohjoispuolella. Suomeen tämä asetelma toisi länsivirtauksia, eli tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys on yhä koholla.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Tammikuun lopulle ennustettu lämpötila on yhä Suomessa ja muuallakin Euroopassa 1–3 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeampi. Kylmiä poikkeamia ei oikeastaan näy enää missään päin Eurooppaa, eli tämän ennusteen valossa kipakat pakkasjaksot näyttävät epätodennäköisiltä.
Sademäärä kääntyy eteläisessä Euroopassa normaalia pienemmäksi 23. tammikuuta alkavalla viikolla, kun taas Suomen pohjoisosassa näkyy keskivertoa suurempia sademääriä. Maan etelä- ja keskiosassa sademäärän ennustetaan olevan lähellä ajankohdan keskiarvoa.
30. tammikuuta alkava viikko: Lämpö voi jatkua, vaikka epävarmuus on jo suuri
30. tammikuuta alkavalla viikolla ennustettavuus on jo laajalti Euroopassa kehno.
ECMWF:n kuukausiennuste antaa kuitenkin varovaisia merkkejä siitä, että vallitseva ilmavirtauksen suunta olisi tässä vaiheessa Pohjois-Euroopassa luode. Tämä voisi tuoda ajoittain kylmempää kyytiä, vaikka kokonaisuudessaan viikon lämpötilasta ennustetaan yhä normaalia korkeampaa.
Mielenkiintoista onkin, että Euroopan keskuksen laatima kuukausiennuste pitää Euroopan normaalia lämpimämpänä vielä neljännelläkin tarkasteluviikolla, joka yltää jo helmikuun alkuun saakka. Kaikki neljä keskitalven tarkasteluviikkoa ovat siis kokonaisuudessaan sekä Euroopassa että Suomessa normaalia lämpimämpiä, ja signaali tästä on voimakas.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että pitkän ajan sääennusteet kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi siis olla suurta.
Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?
