Paikanna
    Sääuutiset ja blogi> Valkeat joulut ovat katoava luonnonvara – katso lumivalkean joulun todennäköisyys paikkakunnallasi
    Blogi |

    Valkeat joulut ovat katoava luonnonvara – katso lumivalkean joulun todennäköisyys paikkakunnallasi

    Jyväskylässä oli ajoittain lumetonta tammikuussa 2020.
    Jyväskylässä oli ajoittain lumetonta vielä tammikuun 2020 puolella. Kuva: Maarit Siitonen, Jyväskylä, 17.1.2020

    Vaikka edellinen kuukausiennuste liputtikin lauhan jouluviikon puolesta, ei joulun säästä pystytä vielä tällä hetkellä sanomaan varmuudella juuri mitään.

    Onkin aika nojautua tilastoihin ja tutustua, mikä on valkean joulun todennäköisyys eri puolilla Suomea. Ikävä kyllä valkeista jouluista on tulossa katoava luonnonvara, kun lumipeitekauden alkaminen on koko maassa lykkääntymässä myöhemmälle. Eteläisen ja lounaisen Suomen osalta tämä tarkoittaa yhä useammin sitä, että pysyvä lumipeite viivästyy vuodenvaihteen yli.

    Lue myös: Tällainen on joulun tyypillinen sää Suomessa

    Pysyvä lumipeite voi viivästyä vuodenvaihteen yli

    Pysyvän lumipeitteen saapumisessa on erittäin suurta alueellista vaihtelua: pohjoisimmassa Lapissa lumi on yleensä pysyvästi maassa jo lokakuussa, mutta eteläisimmällä ja lounaisimmalla rantakaistaleella sekä lounaissaaristossa se voi viivästyä tammikuun alkupuolelle saakka.

    " Yhä pidempään sulana ja verrattain lämpimänä pysyvä Itämeri on suurin yksittäinen tekijä, joka viivästyttää pysyvän lumipeitteen saapumista rantakaistaleella.

    Itämeri on ollut kuluneena syksynä useita asteita tavanomaista lämpimämpi, ja vielä tälläkin hetkellä merivesi on esimerkiksi Suomenlahdella 6–10-asteista.

    Jos länsi- ja lounaisvirtaukset sanelevat säätyyppimme loppuvuoden ajan, eikä Itämeri paljoa jäähdy, näyttää valkea joulu jälleen epätodennäköiseltä eteläisellä ja lounaisella rantakaistaleella.

    Lue myös: Mikä on pysyvä lumipeite ja milloin se saadaan eri puolille Suomea?

    Valkea joulu on lähes takuuvarma itärajalla ja Lapissa

    Vuosina 1981–2010 jokainen joulu on ollut valkea Pohjois-Karjalan itäosassa, Kainuussa, Koillismaalla sekä suuressa osassa Lappia. Sitä vastoin meren äärellä todennäköisyys luhistuu: Oulussa jouluista 80–90 % on ollut valkeita, Vaasassa noin 60–70 % ja Turussa enää vain puolet.

    Valkean joulun todennäköisyys Suomessa on suurin itärajalla ja Lapissa.
    Valkean joulun todennäköisyys Suomessa on suurin itärajalla ja Lapissa. Kuva: Foreca

    Pääkaupunkiseudulla arviolta 6–7 joulua kymmenestä on ollut valkeita, kun taas Turussa, Hangossa, lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla todennäköisyys on enää 50 %.

    Lumensyvyys Helsingissä jouluaattona 2000-luvulla
    VuosiLumensyvyys (cm)
    20190
    20185
    20170
    20160
    20150
    20149
    20130
    201238
    20110
    201048
    200917
    20080
    20070
    20060
    20051
    20048
    200324
    20024
    200126
    20000

    Tilastotiedot: Ilmatieteen laitos

    2000-luvulla Helsingin jouluista jo puolet on ollut mustia, kun vielä vuosina 1981–2010 valkean joulun todennäköisyys on ollut 60–70 %. Jyväskylässä lumettomia jouluja on 2000-luvulla ollut kolmena vuotena, Seinäjoella kuutena. Rovaniemellä ja Sodankylässä kaikki tämän vuosituhannen joulut ovat olleet valkeita.

    Pääkaupunkiseudulla joulunajan lumensyvyydessä on ollut kuitenkin erittäin suurta vaihtelua. Vuonna 2010 talvi oli ankara ja se näkyi myös joulunajan lumensyvyydessä: hanget olivat puoli metriä paksut.

    Lumiraja karkaa yhä pohjoisemmas, Lapissa ennätykset voivat paukkua

    Joulunajan lumipeite on tulevaisuuden talvina käymässä yhä harvinaisemmaksi erityisesti rantakaistaleella, mutta monin paikoin myös muuallakin maan etelä- ja keskiosassa. Mitä pidempään meri pysyy lämpimänä ja jäättömänä, sitä todennäköisemmin lumenpuute vaivaa jouluina esimerkiksi pääkaupunkiseutua, Turkua ja länsirannikkoakin. Avoin meri hidastaa rannikon jäähtymistä ja pitää sateen herkemmin vetisenä.

    Sitä vastoin osassa Lappia tulevaisuuden talvet ja joulutkin saattavat rikkoa uusia lumensyvyysennätyksiä: vuonna 2019 joulunaika oli Lapissa paikoin poikkeuksellisen luminen, kun taas etelässä lumesta ei ollut tietoakaan.

    Tämä voi olla se trendi, jota kohden olemme menossa talvisadannan lisääntyessä. Lapissa suurin osa talviajan sateista tulee lumena ja lumipeite karttuu, kun taas etelämpänä ja varsinkin rannikoilla sateen olomuodossa otetaan yhä isompia harppauksia vetisempään suuntaan.

    Lue myös: Näin ilmastonmuutos vaikuttaa lämpötiloihin

    Jääpeite on tänä talvena ollut poikkeuksellisen ohut maan etelä- ja keskiosassa, paikoin jääpeitettä ei ole päästy mittaamaan lainkaan.
    Lumettomat joulut yleistyvät tulevaisuudessa erityisesti rantakaistaleella, mutta monin paikoin myös muuallakin maan etelä- ja keskiosassa. Kuva: Markus Mäntykannas, Jyväskylä

    Markus Mäntykannas

    Päivitetty 18.11. klo 18.57

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa