Paikanna

    Revontulet – miten ne syntyvät?

    Ilmakehän ilmiöt
    Revontulia Pohjois-Norjan Lofooteilla kaamoksen aikoina joulukuussa.
    Revontulia Pohjois-Norjan Lofooteilla kaamoksen aikoina joulukuussa. Kuva: Markus Mäntykannas, arkistokuva

    Revontulet muodostavat yli 100 kilometrin korkeudella loimuavan valonäytöksen, joka syntyy kun aurinkotuulen mukana kulkeutuvien hiukkasten viritystila purkautuu Maan ilmakehän yläosissa. Viritystilan purkautuminen synnyttää revontulet, joita näkyy todennäköisimmin lähellä napa-alueita sekä eteläisellä että pohjoisella pallonpuoliskolla.

    Revontulikausi alkaa Suomessa syyskuun alkupuolella ja kestää huhtikuulle saakka. Revontulia syntyy ilmakehässämme muinakin vuodenaikoina, mutta niiden havaitseminen on hankalaa valoisten iltojen ja öiden vuoksi.

    Missä revontulia näkyy eniten?

    Tilastollisesti revontulet loimuavat useimmiten leveyspiireillä 65–75 °N ja niiden todennäköisyys on suurin napapiirin pohjoispuolella. Suomessa revontulia näkyy talvisin keskimäärin joka toisena selkeänä yönä Kilpisjärven ja Utsjoen korkeudella. Sodankylässä todennäköisyys on noin 1/3 ja Oulussa 1/5.

    Revontulia Lapin syysyössä
    Revontulia Lapin syysyössä. Kuva: Markus Mäntykannas, Enontekiö, arkistokuva

    Helsingissä revontulia voi nähdä keskimäärin vain yhtenä yönä kuukaudessa. Parhaiten revontulet erottaa selkeässä säässä valosaasteen ulkopuolella eli täytyy suunnata kauemmas keskusta-alueista. Revontulia näkyy talviaikana iltakuuden ja aamukuuden välisenä aikana, suurimmillaan todennäköisyys on puolenyön aikoihin.

    Revontulien havaitseminen voi olla hankalampaa täydenkuun aikoihin, sillä kuu valaisee ympäristöään ja lumipeite heijastaa kuun valoa. Kun tarkkailee kalenterivuotta, on revontulien esiintyminen todennäköisintä lähellä syys- ja kevätpäiväntasausta, kun taas talvipäivänseisauksen ympärillä todennäköisyys aavistuksen verran laskee. Tämä johtuu maapallon kallistuskulmasta.

    Mistä johtuvat revontulien värit?

    Useimmiten havaitsemme väriltään vihreitä revontulia. Revontulien väri riippuu ilmakehän kaasuatomien energiatilasta ja siitä, millä korkeudella niitä esiintyy. Vihreät revontulet syntyvät, kun aurinkotuulen hiukkaset törmäävät yksiatomiseen happeen 100–150 kilometrin korkeudella. Punainen väri puolestaan saa alkunsa korkeammissa ilmakerroksissa yksiatomisesta hapesta, ja sininen väri on syntynyt typestä.

    Onko revontulista jotain haittaa?

    Ihmisille revontulista ei lähtökohtaisesti ole haittaa, mutta niihin liittyvä voimakas magneettimyrsky saattaa aiheuttaa maan päällä sähkökatkoja tai vikatilanteita muuntajiin.

    Voimakkaat revontulet voivat korkeammalla maapallon ilmakehässä vahingoittaa satelliittien sensoreita ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa niiden alastippumisen. Tämä perustuu siihen, että voimakkaan magneettimyrskyn aikana ilmakehän ylimmät kerrokset lämpenevät, jolloin kerros pullistuu ylöspäin lämpölaajenemisen seurauksena. Tämän johdosta satelliittien liike hidastuu ja ne voivat suistua radaltaan.

    Lue seuraavaksi: Miksi taivas on sininen?

    Päivitetty 23.12. klo 09.17

    Lue seuraavaksi

    Viimeksi katsomasi paikat

    Foreca YouTubessa