Vaikuttaako tulivuorenpurkaus säähän?
Tulivuorenpurkauksessa korkealle ilmakehään syöksyy eri olomuodoissa olevia aineita. Tällä on sekä välittömiä että pitkäkestoisia vaikutuksia.
Tulivuoren purkautuessa ilmakehään vapautuu maan sisältä tuhkan lisäksi kaasumaisia aineita, muun muassa vesihöyryä, hiilidioksidia ja rikkidioksidia. Tuhkaa leviää ympäristöön laajalle alueelle: mitä raskaampi hiukkanen on, sitä nopeammin se poistuu ilmakehästä. Ilmavirtaukset voivat kuljettaa tuhkaa tuhansiakin kilometrejä.
Salamointia ja happosadetta
Tuhka ja kaasu muodostavat tulivuoren purkauksen yhteydessä pilven, jossa on voimakas ilmavirtaus. Pilvessä on joitakin samoja piirteitä kuin voimakkaissa kuuropilvissä, esimerkiksi joskus purkauspilvessä salamoi. Todennäköisin selitys salamoinnille matalassa purkauspilvessä on hankaussähkön muodostuminen jääkiteiden sijaan tuhkan ja muun purkautuvan materian törmäillessä toisiinsa. Korkeissa purkauspilvissä hankaussähköä muodostuu myös jääkiteistä.
Ilmaan leviävä tuhka toimii myös pilvien tiivistymis- ja jäätymisytiminä, jolloin se vaikuttaa muun muassa pilvien muodostumiseen ja sitä kautta säähän ja ilmastoon. Muutkin purkausaineet kuin tuhka vaikuttavat ympäristöön, sillä rikkidioksidi sekä vetyhappo voivat yhdistyä ilmakehässä olevaan veteen. Tällöin vesisade on tavallista happamampaa ja nämä happosateet vahingoittavat etenkin kasvillisuutta.
Vaikutus ilmastoon
Voimakkaassa tulivuorenpurkauksessa, varsinkin tropiikissa, suuria määriä rikkiyhdisteitä voi päätyä stratosfääriin asti. Vähitellen ne laskeutuvat uudemman kerran alempiin ilmakerroksiin troposfääriin ja lopulta maanpinnalle, mutta siinä voi mennä jopa vuosia.
Purkauksen vaikutukset riippuvat purkaustyypistä ja magman koostumuksesta – räjähdysmäiset kerrostulivuorien purkaukset saavat purkauspilven yltämään todennäköisimmin korkealle.
Stratosfääriin päässyt rikkidioksidi muodostaa yhdisteitä, jotka tuhoavat otsonia ja sekä heijastavat että absorboivat auringonsäteilyä. Säteilyn heijastuminen viilentää ilmastoa väliaikaisesti, mutta vaikutus ei ole kaikkialla samanlainen.
Lämpötilaeron kasvaminen korkeiden ja matalien leveysasteiden välillä saattaa purkauksen jälkeen voimistaa talvipallonpuoliskon polaaripyörrettä ja siten lauhaa länsivirtausta. Näin kävi esimerkiksi Euroopassa Krakataun purkauksen jälkeisenä talvena.
Tutkimuksen mukaan viileneminen vaikuttaa monsuunisateisiin heikentämällä meren ja mantereen välistä lämpötilaeroa: Intian monsuunin on todettu olevan heikompi voimakkaan tulivuorenpurkauksen jälkeen. El Niño voi sen sijaan voimistua purkauksen jälkeen, mikä myös heikentää Intian monsuunia.
Muita tuhkan vaikutuksia ilmakehässä
Tulivuorenpurkauksen tuhka ja kaasut muuttavat valon kulkua ilmakehässä. Tämä johtaa usein värikkäisiin auringonnousuihin ja -laskuihin, joita voidaan parhaimmillaan nähdä ympäri maapalloa. Maanpinnan lähellä tuhka ja kaasut aiheuttavat mahdollisesti terveysongelmia, samaan tapaan kuin ilmansaasteet.
Ilmassa leijuvan tuhkan vaikutus on merkittävä lentoliikenteen kannalta. Tuhkahiukkaset hankaavat lentokoneen pintoja ja moottoriin ajautuessaan hienojakoinen tuhka voi sulaa ja muodostaa lasia, joka jähmettyy moottorin sisäpinnoille. Islannin tulivuorenpurkaus aiheutti mittavia haasteita Euroopan lentoliikenteelle vuonna 2010.
Lue myös: Mikä on polaaripyörre ja miten se vaikuttaa Suomen säähän?
Päivitetty 21.3.2022 klo 19.33
