Syyskuukausien jakso oli suuressa osassa maata hieman keskimääräistä lämpimämpi – marraskuussa tehtiin äkkikäännös jopa 15 plusasteesta talviseen säähän
Marraskuu oli Suomessa keskilämpötilaltaan suurimmassa osassa maata tavanomainen tai hieman tavanomaista lauhempi, mutta kuun aikana koettiin jyrkkä käännös talviseen säähän. Kuukauden korkein lämpötila oli 15,1 astetta, kylmin puolestaan −26,0 astetta. Syys–marraskuun jakso oli laajalti keskimääräistä lämpimämpi.
Marraskuussa koettiin iso käänne lauhasta syyssäästä talviseen säähän. Vielä 12. marraskuuta Ahvenanmaalla Jomalan Jomalabyn havaintoasemalla mitattiin 15,1 plusastetta. Tämä lukema oli kuukauden korkein lämpötila ja samalla myöhäisin 14 asteen ylitys Suomessa ainakin yli 60 vuoteen.
– Hyvin lämmin ilmamassa ja föhn-tuuli nostivat lämpötilaa laajalla alueella Suomessa. Paikoin tehtiin havaintoasemakohtaisia marraskuun lämpöennätyksiä, toteaa Forecan meteorologi Anna Latvala.
Säätilastoja Suomessa pitävän Ilmatieteen laitoksen vuodesta 1959 alkavien digitoitujen tilastojen mukaan myöhäisin vähintään 14 asteen lukema tätä vuotta ennen oli 6. marraskuuta 2020, jolloin mitattiin Suomen marraskuun lämpöennätys, 16,6 astetta. Ennätys syntyi Jomalassa Maarianhaminan lentoasemalla Ahvenanmaalla.
Suomessa on vuodesta 1959 lähtien ylipäätään mitattu marraskuussa ennen tätä vuotta 14 astetta tai sen ylittäviä lukemia vain kahtena vuotena, 2015 ja 2020. Vuoden 2015 marraskuun korkein lämpötila oli Kemiönsaaren Kemiön havaintoasemalla 3. marraskuuta 2015 mitattu 14,3 astetta. Vuonna 2020 yllettiin yli 14 asteeseen ennätyspäivän eli 6. marraskuuta lisäksi myös 3. marraskuuta. Silloin korkein lämpötila oli Porin lentoasemalla mitattu 14,6 astetta.
Marraskuun alin lämpötila −26 astetta – loppukuu oli talvinen
Tämän marraskuun alin lämpötila oli 21. marraskuuta Sodankylän Vuotson havaintoasemalla mitattu −26,0 astetta.
– Marraskuussa sää sai äkkinäisen käänteen, kun Suomessa vahvistui korkeapaine. Kuukauden puolivälissä lämpötilat muuttuivat lämmön jälkeen suorastaan talvisiksi. Vähitellen korkeapaine siirtyi Suomen itäpuolelle ja jäi sinne. Lapissa oli paikoin hetken aikaa jopa yli 30 asteen lämpötilaero tunturien ja alempien alueiden välillä, Anna Latvala sanoo.
Marraskuu oli Ilmatieteen laitoksen mukaan kokonaisuudessaan keskilämpötilojen osalta suurimmassa osassa maata tavanomainen tai hieman tavanomaista lauhempi.
Marraskuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin 6 asteesta Enontekiön −7 asteeseen. Keskilämpötila oli valtaosin 0,5–1,5 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvon yläpuolella. Vastaavanlaisia marraskuita koetaan tilastojen mukaan useamman kerran vuosikymmenessä.
Marraskuussa osassa maata harvinaisen vähän sateita
Marraskuun korkeapaineen aikaan myös sateet jäivät useimpina päivinä vähiin.
Marraskuun sademäärät olivatkin maan etelä- ja keskiosassa monin paikoin tavanomaista pienempiä tai lähellä kuukauden keskiarvoja, etelässä sademäärät olivat Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastojen mukaan paikoin jopa harvinaisen pieniä. Myös maan pohjoisosassa sademäärät olivat laajalti harvinaisen pieniä.
Marraskuun suurin sademäärä oli alustavien tietojen mukaan Rautavaaran Ylä-Luostan 73 millimetriä. Vähiten satoi Kilpisjärven kyläkeskuksen havaintoasemalla, 12,2 millimetriä.
Marraskuu toi lunta etelään asti – kuun aikana ei myrskyjä
Ensilumi satoi Suomessa Kainuussa jo 30. syyskuuta, mutta marraskuu toi lunta etelään asti.
– Pääkaupunkiseudulla ensilumi tilastoitiin sataneeksi 20. marraskuuta, mikä ei paljoa poikkea tyypillisestä ajankohdasta. Lumet myös jäivät toistaiseksi maahan etelässä.
Lue myös: Ensilumi – mikä on sen määritelmä?
Suurin lumensyvyys oli marraskuussa aamuisissa kello 8 havainnoissa Kuusamon Teerirannan havaintoasemalla 10. marraskuuta mitattu 27 senttimetriä. Tässä vaiheessa kuuta erot eri puolilla maata olivatkin suuria, kun osassa maata oli pyryttänyt lunta ja osassa maata oli yli 10 plusastetta.
– Kovin pitkään tämä lumipyryn jälkeinen paksu lumihanki ei kuitenkaan kestänyt, sillä perässä tuli jälleen lauhaa ja tuulista säätä. Kuun lopulla lunta oli osassa Pohjois-Suomea ajankohtaan nähden tavallista vähemmän, etelässä ja paikoin lännessä puolestaan tavallista enemmän, Anna Latvala toteaa.
Marraskuun päättyessä lunta oli suurimmassa osassa maata muutamasta senttimetristä kymmeneen senttimetriin, Keski- ja Pohjois-Lapissa lunta oli 10–25 senttimetriä. Lapissa lunta oli ajankohtaan nähden paikoin harvinaisen vähän.
Auringonpaistetunteja kertyi marraskuussa havaintoasemille tavanomaista vähemmän, paikoin harvinaisen vähän.
Marraskuussa ei ollut ainuttakaan myrskypäivää. Mennyt marraskuu oli vuodesta 2006 alkavien tilastojen kolmas myrskytön marraskuu. Keskimäärin marraskuussa on 3–4 myrskypäivää.
Marraskuun 21. päivä käytiin kuitenkin lähellä myrskylukemia, kun Lemlandin Nyhamnissa mitattiin keskituuleksi 20,6 m/s. Myrskyn raja on 21 m/s.
Syyskuukausien jakso oli vähäsateinen ja tavanomaista lämpimämpi
Syyskuukausien jakso eli syys–marraskuu oli suurimmassa osassa maata 0,1‒1 astetta tavanomaista lämpimämpi. Lämpötilojensa puolesta vastaavanlaisia syksyjä koetaan useamman kerran vuosikymmenessä.
Syys–marraskuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin 9 asteesta Käsivarren Lapin noin nollaan asteeseen.
Syys–marraskuun ylin lämpötila oli 19,5 astetta. Se mitattiin Raaseporin Jussarössä 6. syyskuuta. Syys–marraskuun alin lämpötila oli puolestaan Sodankylän Vuotsossa 21. marraskuuta mitattu −26,0 astetta.
Terminen syksy alkoi lähes koko maassa muutaman päivän sisällä elo–syyskuun vaihteessa. Maan etelä- ja keskiosassa terminen syksy alkoi monin paikoin 1–3 viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Vain paikoin etelärannikolla ja saaristossa terminen syksy alkoi vasta lokakuun puolella.
-k6p1fr4s.jpg "Terminen syksy tilastoissa 1991–2020")
Syyskuu oli Suomessa laajalti tavanomaista viileämpi, lähimpänä keskimääräistä oltiin Lapissa. Lokakuu oli puolestaan keskimääräistä lämpimämpi koko maassa.
– Syyskuukausien jakso alkoi ajankohtaan nähden viileänä ja päättyi suorastaan talvisena, mutta siitä huolimatta syys–marraskuun keskilämpötila oli Suomessa lähellä keskimääräistä tai keskimääräistä korkeampi. Sekä syyskuu että monin paikoin myös marraskuu jäivät sademäärältään keskiarvon alapuolelle. Lokakuu oli sekä kuukausista suhteessa lauhin että myös sademäärän osalta tavanomaisin, Anna Latvala sanoo.
Syys–marraskuussa satoi monin paikoin tavanomaista vähemmän
Syys–marraskuun sademäärät olivat suurimmassa osassa maata tavanomaista pienempiä. Monin paikoin sademäärät olivat jopa harvinaisen pieniä, eli vastaavat sademäärät toistuvat harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa.
Alustavien tietojen mukaan eniten sadetta kertyi Puolangan Paljakan havaintoasemalla, missä syys–marraskuun sademäärä oli 213,6 millimetriä. Vähiten sadetta kertyi Utsjoen Kevon havaintoasemalla, 71,8 millimetriä.
Syys–marraskuun jaksolla oli kolme myrskypäivää, kun tilastojen mukaan niitä on tällä jaksolla keskimäärin 8–9 kappaletta. Tämä kolme myrskypäivää on pienin syys–marraskuun myrskypäivien määrä vuodesta 2006 alkavissa tilastoissa.
– Tänä syksynä myrskyjä oli selvästi tavallista vähemmän. Yhtenä suurena tekijänä myrskypäivien vähyyteen oli pitkiä aikoja vaikuttanut korkeapainesää, varsinkin marraskuussa, joka on yleensä syyskuukausista myrskyisin. Tilastollisesti myrskyisin aika vuodesta on kuitenkin edessä joulu–tammikuussa, Anna Latvala toteaa.
Lue seuraavaksi: Vajaat neljä viikkoa jouluun: Kuukausiennusteen signaali voimistui nyt selvästi!
Päivitetty 1.12.2022 klo 16.48
