Tulevaisuuden talvina lunta voi rysähtää kerralla yhä enemmän: "Ilmakehän lämpenemisellä on nurinkuriset seuraukset"
Toini-myräkkä toi Etelä-Suomeenkin sen, mitä moni odotti kuin kuuta nousevaa läpi viime talven: paksun hangen ja pakkasta. Lumikertymät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria Salpausselän eteläpuolella, ja vastaavat tilanteet voivat tulevaisuudessa yleistyä.
Seuraava lumipyry tekee tuloaan jo torstaina ja tiputtaa osaan maata yli 20 senttiä uutta lunta. Kovia lukemia, kun muistellaan, että viime talvena lumensyvyys oli suurimmillaankin Helsingissä vaivaiset kolme senttimetriä.
Toini toi poikkeuksellisia lumikertymiä pääkaupunkiseudulle
Toini-pyryn myötä lumipeite kasvoi pääkaupunkiseudulla Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuorokauden sisällä poikkeuksellisen paljon. Helsinki-Vantaan lentoasemalla lumikertymä oli enimmillään 36 ja Lohjalla 32 senttiä. Pääkaupunkiseudun mittaushistorian suurin vuorokautinen lumikertymä helmikuulta 1999, 37 cm, ei kuitenkaan ylittynyt.
Lumikertymä (cm) | Mittausasema (lumikertymän rekisteröintihetki) |
---|---|
37 | Helsinki-Vantaan lentoasema (17.2.1999, klo 08–08) |
36 | Helsinki-Vantaan lentoasema (12.1.2021, klo 00–00) |
32 | Lohja Porla (12.1.2021, klo 00–00) |
30 | Helsinki Kaisaniemi (24.11.2008, klo 08–08) |
29 | Espoo Nuuksio (12.1.2021, klo 00–00) |
Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla suuret lumikertymät ovat tyypillisesti olleet kytköksissä kaakkois- ja itätuuliin. Niiden myötä pääkaupunkiseudulla vaikuttaa rannikkokonvergenssiksi nimetty ilmiö, joka voimistaa sateita erityisesti Uudenmaan rannikkokaistaleella.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Suomen suurin vuorokausikertymä 73 cm
Suomi ei lähtökohtaisesti ole suurten lumikertymien maa ja tähän vaikuttavat ennen kaikkea kaksi tekijää. Suomen välittömässä läheisyydessä ei ole korkeita vuoria, eikä tarpeeksi laajaa ja lämmintä merialuetta. Lähin paikka, missä molemmat tekijät ovat läsnä, on Norjan rannikkoseutu. Köli-vuoristo onkin Suomea lähinnä oleva alue, joka näkee säännöllisesti erittäin suuria lumikertymiä.
Lue myös: Miten sade syntyy ja mitkä tekijät vaikuttavat sen voimakkuuteen?
Mutta poikkeuksiakin toki löytyy. Suomessa on pyryttänyt vuorokaudessa enimmillään 73 senttimetriä lunta ja tämä ihme tapahtui Satakunnassa Merikarvialla 8.–9. tammikuuta vuonna 2016. Kävin silloin paikan päällä ihmettelemässä tilannetta, joka oli vallan outo: Porin kohdalla lumensyvyys oli pyöreä nolla, mutta vartin ajomatkan päässä pohjoisempana hanget kasvoivat silmissä.
Merikarvian tapauksessa kyse oli hyvin kapeista lumikuuronauhoista, jotka ajautuivat jatkuvalla syötöllä hyvin rajatulle alueelle Satakunnan rannikkoseudulla. Sakeat lumikuuronauhat syntyivät, kun kylmä ilmamassa pääsi pyyhkäisemään lämpimän merialueen yli.
Onni onnettomuudessa, ettei sama päässyt tapahtumaan pääkaupunkiseudulla – kuvitelkaapa tuplattuna Toini-myräkän sylkemä lumimäärä.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa on muitakin tilanteita, kun lumipeite on vuorokauden sisään kasvanut huiman määrän. Toinen ainutlaatuinen tapaus, joka painii omassa sarjassaan Merikarvian lumitykityksen kanssa, on "Siikalatva-gate". Tässä kunnassa lumikertymä kasvoi vuorokaudessa 71 senttiä vuonna 1966.
Lumikertymä (cm) | Mittausasema (lumikertymän rekisteröintihetki) |
---|---|
73 | Merikarvia Tuorila (9.1.2016) |
71 | Siikalatva Kestilä (1.3.1966) |
59 | Vieremä Kaarakkala (30.3.2018) |
55 | Suomussalmi Näljänkä (2.1.1997) |
51 | Sodankylä Vuotso (5.1.2000) |
Yhä suuremmat lumikertymät mahdollisia
Käännetään hetkeksi ajatukset lyhyen aikavälin lumikertymistä vuosikymmenien aikaskaalalla tapahtuviin muutoksiin ilmakehässä.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Ilmastonmuutosennusteet ovat yksimielisiä siitä, että talvikuukaudet lämpenevät tulevaisuudessa voimakkaimmin korkeilla leveysasteilla. Samalla kasvavat myös talvisademäärät.
Ilmakehän lämpenemisellä on nurinkuriset seuraukset: se lyhentää lumipeitekauden kestoa kaikkialla Suomessa, mutta toisaalta mahdollistaa voimakkaammat lumisateet. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että lumisadepäivien lukumäärä on keskimäärin vähenemään päin, mutta silloin kun lunta sataa, sitä voi kerralla tulla enemmän.
Lumisateiden voimistuminen perustuu ennen kaikkea siihen, että lämpenevä ilmakehä pystyy sitomaan itseensä enemmän vesihöyryä. Kun sitten sopivassa tilanteessa tämä ilmakehän suurempi vesihöyrysisältö lähteekin tiivistymään pilviksi ja sateiksi, tuloksena voi syntyä aiempaa enemmän "tiivistymistuotteita" eli talvisin saatamme siis paikallisesti kokea sankempia lumipyryjä edellyttäen, että lämpötila on sateen aikana lähellä nollaa astetta tai sen alapuolella.
Tilanne voi äärimmillään johtaa uusiin lumensyvyysennätyksiin erityisesti maan pohjoisosassa, missä talvisadanta kasvaa suhteessa eniten. Tällöin kannattaakin pitää mielessä, ettei ilmastonmuutosta ole peruttu, vaikka lunta olisikin ajoittain ennätyksellisen paljon. Ennemminkin kannattaa seurata lumipeitekauden kestossa tapahtuvia muutoksia.
Yleensä sakeat lumipyryt liittyvät meillä tilanteisiin, kun ilman lämpötila on lähellä nollaa astetta tai hieman pakkasen puolella. Tällaiset olosuhteet tulevat tulevaisuuden talvina yleistymään erityisesti maan pohjoisosassa. Mitä alempiin lämpötiloihin siirrytään, sitä vähemmän ilmakehään mahtuu kosteutta. Tämän vuoksi ankarassa talvi-ilmastossa myös sademäärät ovat keskimäärin pieniä.
Toinen tekijä, jonka haluan nostaa esiin, on lämpenevä Itämeri. Vaikka meremme on pieni ja matala, tarjoaa se merkittävän energianlähteen lumisateille varsinkin silloin, kun meri on lämmin ja sen päälle vaeltaa erittäin kylmää ilmamassaa. Nämäkään episodit eivät ole meiltä häviämässä, kuten kulunut tammikuu on jälleen muistuttanut.
Sulan vesistön synnyttämille sakeille lumisateille on englannin kielessä oma nimityksensä: lake effect snow. Ilmiötä voidaan kutsua myös nimellä sea effect snow, mikäli se tapahtuu merialueen yllä. Ilmiö on tuttu varsinkin Yhdysvaltojen Suurilla järvillä, missä metriä lähentelevät lumikertymät vuorokaudessa eivät ole tavattomia, kun Kanadasta purkautuu arktista ilmaa sulien järvien ylle.
Lue seuraavaksi: Tältä näyttää lopputalven sää
Päivitetty 19.1.2021 klo 22.05