Kesäkuussa jo eniten hellepäiviä ainakin 60 vuoteen – “Todennäköisesti tämä on yksi historian kuumimmista kesistä”

Kesäkuussa on ollut jo 23 hellepäivää, yhteensä hellepäiviä on touko–kesäkuussa ollut 28 kappaletta. Forecan meteorologi Markus Mäntykannas toteaa, että tulossa saattaa hyvinkin olla yksi historiamme kuumimmista kesistä, jos uusin kuukausiennuste ottaa toteutuakseen. Ilmastonmuutos tekee jatkossa pitkät hellejaksot entistä todennäköisimmiksi.

Hellepäiviä on kertynyt tässä kesäkuussa 28. kesäkuuta mennessä jo 23 kappaletta, joka on suurin kesäkuun hellepäivien lukumäärä ainakin vuodesta 1961 alkavissa säätietoja Suomessa pitävän Ilmatieteen laitoksen digitoiduissa tilastoissa. Hellepäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin jossain päin maata on mitattu vähintään 25,1 astetta. Hellepäiviä on tulossa vielä lisää kesäkuun viimeisinä päivinä, joten lukemat kasvavat edelleen.

Tilastojen seuraaviksi korkeimmat kesäkuun hellepäivien lukumäärät löytyvät vuosilta 2020 ja 1999, jolloin kesäkuussa oli 21 hellepäivää.

Yhteensä touko–kesäkuussa on ollut jo 28 hellepäivää. Myös tämä on vuodesta 1961 lähtien suurin hellepäivien lukumäärä tällä jaksolla. Aiempi suurin lukema oli vuodelta 2013, jolloin touko–kesäkuussa oli 26 hellepäivää.

Mikä on syynä lämpimään kesän alkuun?

Meteorologi löytää helteiselle alkukesälle useampiakin syitä.

– Venäjällä on pyörinyt vahva korkeapaine, lännempänä Euroopassa on ollut matalapaineita. Näiden välistä Suomeen on päässyt pitkän aikaa lämmintä ilmaa etelästä ja kaakosta. Korkeapaine on pitänyt matalapainetoiminnan kurissa eli matalapaineet ovat joutuneet suuntaamaan kauas Jäämerelle tai etelämmäs Eurooppaan. Viileät, epävakaiset länsivirtaukset ovat pitkälti loistaneet poissaolollaan tämän kesän aikana, toteaa meteorologi Markus Mäntykannas.

Lue myös: Kuumia lukemia jälleen sääkartoilla: “Toistaiseksi helteille ei ole näkymässä loppua” – katso ennuste

– Yksi mielenkiintoinen näkökulma on, että Atlantilla Britteinsaarten länsipuolella on pitkään keväällä ja alkukesästä näkynyt meriveden lämpötilassa poikkeama keskimääräistä kylmempään suuntaan. Tällä voi olla tekemistä vaisun matalapainetoiminnan kanssa. Poikkeamasta voisi päätellä, että herkästi tilanne voisi jatkuakin tällaisena, ja tämä kesä olisi Euroopassa korkeapainevoittoinen. Helleaallot tulevat kyseeseen oikeastaan koko mantereella. Todennäköisesti tämä on jopa yksi historian kuumimmista kesistä, ei vain Suomessa vaan laajemmin Euroopassa, jos tämä päätelmä toteutuu.

Lämpö jatkuu edelleen

Sääennusteiden mukaan lämmin sää on jatkumassa.

– Näyttää, että sama kehitys jatkuu, helteiselle säälle ei näy loppua vielä ensi viikollakaan, Markus Mäntykannas sanoo. 

Lisäksi kuukausiennustekin ennakoi keskimääräistä lämpimämpää säätä heinäkuun viikoille.

Lue myös: Meteorologi uudesta kuukausiennusteesta: "En olisi uskonut näkeväni tällaista" – katso heinäkuun tilanne

Vuodesta 1961 lähtevissä digitoiduissa tilastoissa suurin koko vuoden hellepäivien määrä on 65 hellepäivää vuodelta 2002. 

– Jos suursäätila jatkuu tällaisena korkeapainevoittoisena, niin helpostihan ennätykset tulevat rikkoutumaan, toteaa Markus Mäntykannas.

"Helle yleistyy hyvin korkeillakin leveysasteilla ja pitkäkestoiset korkeapainetilanteet voivat yleistyä. Hyvin lämmintä ilmaa pääsee virtaamaan keskileveysasteilta kenties yhä pohjoisemmille leveysasteille vastaisuudessa. Nämä eri tekijät mahdollistavat sen, että helleaallot pidentyvät ja siirtyvät yhä pohjoisemmas."

Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastojen mukaan hellepäiviä on toukokuussa keskimäärin 3, kesäkuussa 8, heinäkuussa 16, elokuussa 9 ja syyskuussa alle 1, yhteensä vuodessa on siis keskimäärin 36–37 hellepäivää.

Mikä vaikutus on ilmastonmuutoksella helleaaltoihin?

Meteorologi näkee tilanteessa myös merkkejä ilmastonmuutoksesta.

– Tämä ei jaksa enää yllättää, että talvisin lämpöennätykset menevät rikki ja lumi loistaa välillä poissaolollaan ja kesäisin helleputket pidentyvät ja uusia lämpöennätyksiä tehdään. Vaikka ilmastonmuutos tuntuu meillä eniten talvikuukausina, niin kesäkuukausinakin se lämmittää Suomenkin kesiä. Sen myötä hellejaksojen todennäköisyys kasvaa ja on jo kasvanutkin. Vaikka tänä kesänä helle-ennätyksiä meneekin rikki, niin todennäköisesti ne rikotaan aika pian uudestaan. Tämä on nyt vahvasti se kehityssuunta, Markus Mäntykannas toteaa.

Kanadassa mitattiin maan lämpöennätys 46,6 astetta

Tällä hetkellä monessa muussakin paikassa pohjoisella pallonpuoliskolla on kuumaa. Esimerkiksi Kanadassa rikottiin juuri mittaushistorian lämpöennätys. Uusi ennätys on Lyttonissa sunnuntaina mitattu 46,6 astetta. Edellinen ennätys oli 45,0 astetta vuodelta 1937.

– Helle yleistyy hyvin korkeillakin leveysasteilla ja pitkäkestoiset korkeapainetilanteet voivat yleistyä. Hyvin lämmintä ilmaa pääsee virtaamaan keskileveysasteilta kenties yhä pohjoisemmille leveysasteille vastaisuudessa. Nämä eri tekijät mahdollistavat sen, että helleaallot pidentyvät ja siirtyvät yhä pohjoisemmas, Markus Mäntykannas sanoo.

Suomen mittaushistorian korkein lämpötila on 29. heinäkuuta 2010 Liperissä Joensuun lentoasemalla mitattu 37,2 astetta.

Tämän kesän korkein lämpötila tähän mennessä on 22. kesäkuuta Parikkalassa mitattu 33,6 astetta, joka jäi vain hieman Suomen mittaushistorian kesäkuun lämpöennätyksestä. Ennätys on 33,8 astetta Ähtäristä vuodelta 1935. 

Myös toukokuussa Suomen toukokuun lämpöennätys oli lähellä, kun Ilomantsissa oli 30,8 astetta. Suomen toukokuun ennätys on 31,0 astetta Lapinjärveltä vuodelta 1995.

Lue seuraavaksi: Yllättävä kesän pitkä ennuste – tältä näyttää heinä–syyskuun tilanne!

Katso yli sadan paikkakunnan ennusteet!

Karita Kontula-Sokka

Päivitetty 28.6.2021 klo 20.16