Näin tulkitset sade-ennusteita kesällä
Kun kesälomakausi käynnistyy, seurataan sääennusteita tiiviisti. Monet lomasuunnitelmat tehdään säävarauksella, ja eniten harmittaakin, jos sääennuste menee pieleen.
Kesällä sään ennustamista vaikeuttavat ennen kaikkea hankalasti ennustettavat kuurosateet, jotka ovat usein hyvin paikallisia ja lyhytkestoisia. Lomasuunnitelmia ei siis kannata perua kuurosateiden pelossa, koska ne eivät koskaan kestä koko päivää.
Miksi sataa, vaikka luvattiin aurinkoa?
Tämä on yksi yleisimmistä asiakaspalautekysymyksistä, joita Foreca saa säännöllisesti jokaisena kesänä. Monet seuraavat sääennusteista haluamansa paikkakuntansa piste-ennusteita, jolloin ehkä liian helposti kiinnitetään huomiota vain päiväkohtaiseen sääsymboliin ja päivän ylimpään sekä alimpaan lämpötilaan. Jos sää vaihtelee päivän aikana paljon, on tämä hankala tuoda esiin yhdessä sääsymbolissa – tällöin kannattaa kurkistaa tuntikohtaista ennustetta.
On hyvä pitää mielessä, että kesäiset sade- ja ukkoskuurot ovat yleensä hyvin paikallisia ja tämän vuoksi hankalasti ennustettavissa. Ne voivat olla jopa niin paikallisia, että toinen puolisko kaupungista pysyy täysin kuivana, kun taas toinen puoli saa vettä koko kuukauden edestä. Sadekuurojen ennustamista hankaloittaa myös niiden lyhyt elinkaari: räväkkä kuurosade voi kestää vain viisi minuuttia.
Sade- ja ukkoskuurojen todennäköisyys tietyllä alueella voidaan ennustaa jo useita päiviä etukäteen, mutta se, mihin kuuropilvet lopulta syntyvät, on sattuman sanelemaa.
Sade- ja ukkoskuuroja ei synny alkukesästä kovinkaan herkästi kylmän meren ylle. Mantereen puolella kuurosateet ovat yleisimmillään heinäkuussa, rannikoilla ja meren yllä elokuussa.
Arkifysiikassa kuuropilvien syntymistä voisi verrata kattilassa kiehuvaan veteen: kattilan pohja on kuin auringon lämmittämä maanpinta, josta lämpöä siirtyy ylempiin ilmakerroksiin. Kattilassa lämpö kulkeutuu veden mukana pohjasta kohti pintaa, maanpinnalla se nousee näkymättöminä ilmapaketteina korkeampiin ilmakerroksiin. Kun vesi on kuumentunut riittävästi, alkaa se kuplia, mutta kuplia syntyy hyvin sattumanvaraisesti.
Samalla tavalla myös pilviä syntyy taivaalle sinne tänne, ja on täysin sattuman kauppaa, mitkä niistä kasvavat kuuropilviksi saakka. Ennusteissa onkin mielekkäämpää puhua esimerkiksi maakuntakohtaisesti, missä sadekuurot ovat mahdollisia, mutta tätä tarkempaa ennustetta on hankala antaa.
Yhtenäiset sadealueet ilmamassojen rajavyöhykkeellä
Sääennusteiden tekeminen on tavanomaista haastavampaa, jos Suomi kuuluu kahden erityyppisen ilmamassan rajavyöhykkeelle. Kesäisin käy usein niin, että Suomen itäpuolella on helteistä ja kosteaa ilmaa, kun taas lännessä on kuivaa ja viileää. Jos Suomi joutuu tähän ilmamassojen rajavyöhykkeelle, liikkuu ylitsemme vaikeasti ennustettavia sadealueita.
Jos sadealueet saapuvat meille Mustanmeren tai etelän suunnalta pienten matalapaineiden mukana, on ennustaminen haastavaa jopa yhden vuorokauden päähän. Jo muutaman kymmenen kilometrin heitto sadealueen ennustetussa reitissä näkyy voimakkaasti: yhdelle paikkakunnalle luvattu sade vaihtuukin auringonpaisteeseen, kun taas toisaalla aurinko vaihtuu vesisateeseen.
Seuraa sadealueen liikkeitä: Forecan sadetutka
Sadetutka tuo kesän luotettavimman sade-ennusteen
Kun vaikeasti ennustettavia sateita tai kuurosateita on luvassa kesäpäivänä, kannattaa opetella säätutkan käyttö. Se tarjoaa lähitunneille parhaan mahdollisen sade-ennusteen, sillä säätutka näyttää liki reaaliajassa Suomen yllä liikkuvat sateet. Sadetutka on kiistatta kesän paras työkalu arvioida, kastuuko lähitunteina. Hyvässä lykyssä kuurosateen alta ehtii ajoissa pois, kun seuraa sateen liikkeitä sadetutkasta.
Lue seuraavaksi: Miten sadetutka toimii ja miten sitä tulkitaan?
Päivitetty 3.11.2022 klo 10.16