Mitä sadetutka ei näe?
Säätutkan toimintaperiaate lyhykäisyydessään on se, että tutka lähettää ympäristöönsä mikroaaltopulsseja, jotka heijastuvat sadepisaroista tai lumihiutaleista. Joskus pisarat ovat kuitenkin niin pieniä, ettei heijastumista tapahdu. Heikoin sade ei välttämättä näy säätutkassa.
Tihkusade on erittäin pienipisaraista sadetta, jossa pisaran halkaisija on noin 0,1 millimetriä. Yleensä tihkusade liittyy matalalla esiintyvään sumupilveen, joka tekee maisemasta läpitunkemattoman harmaan näköisen.
Säätutka ei välttämättä saa kiinni heikkoa vesisadetta tai tihkusadetta, jos sateen pisarakoko on hyvin pieni tai sadepisaroita on erittäin harvassa. Tällöin mikroaaltopulssien takaisinheijastuminen pisaroista ei koskaan saavuta säätutkaa uudelleen tai signaali jää hyvin heikoksi.
Matalalla oleva sade ei näy tutkakuvassa
Tihkusateessa on säätutkan kannalta myös se haaste, että yleensä sitä tavataan hyvin matalissa ilmakerroksissa lähellä maanpintaa. Säätutka ei välttämättä saa kiinni sadetta, joka esiintyy säätutkasta katsottuna erittäin matalassa kulmassa. Puhutaan sateesta, jota esiintyy vain joidenkin satojen metrien paksuisessa kerroksessa maanpinnan läheisyydessä.
Tutkasäde osoittaa tutkasta hieman yläviistoon ja varsinkin pidemmillä etäisyyksillä käy usein niin, että maapallo ehtii kaartua tutkasäteen alta pois eli tutkasäteen korkeus maanpinnasta kasvaa kun sen etäisyys tutkasta kasvaa. Säteen alla esiintyvät sateet jäävät ikään kuin katvealueeseen. Mitä tiheämmässä säätutkia on, sitä paremmin tämä ilmiö voidaan välttää.
Heikko lumisadekaan ei välttämättä näy
Säätutka ei välttämättä näytä myöskään heikointa lumisadetta, pieniä jääjyväsiä tai jäätävää tihkusadetta mikroaaltopulssin heikon takaisinheijastumisen vuoksi. Säätutkasta ei voi myöskään nähdä pilviä tai sumuja, eikä trombeja.
Lumisateet näkyvät tutkassa keskimäärin 120 kilometrin päähän, kesäisten vesisateiden kantomatka on jopa tuplaten suurempi. Mikroaaltopulssin heijastuma vesipisarasta on voimakkaampi kuin lumihiutaleesta.
Lämpimien vesistöjen äärellä käy välillä talvisin niin, että sulan vesistön ja kylmän ilmamassan yhteisvaikutuksesta syntyneet lumisateet tulevat niin matalasta pilvestä, ettei kauempaa saapuva tutkasäde välttämättä havaitse sadetta.
Suomessa tutkaverkosto koostuu yhteensä 11 säätutkasta ja niiden kattavuus on etenkin maan etelä- ja keskiosassa hyvä. Tämän lisäksi Suomessa on käytössä naapurimaiden tutkakuvia, jotka parantavat tutkasignaaleita erityisesti merialueilla.
Lue seuraavaksi: Sadetutka – miten se toimii ja mitä tietoa siitä saa?
Päivitetty 18.11.2020 klo 15.03
