Mainos latautuu…

Näin korkeapaine vaikuttaa säähän eri vuodenaikoina

Suursäätilat
Selkeä sää Saimaalla
Korkeapaineen alue tuo yleensä kesäisin aurinkoisen ja lämpimän sään. Kuva: Joanna Rinne

Talvisin korkeapaine tuo mukanaan kylmää pakkassäätä, kun taas kesällä lämpötila voi kohota hellelukemille. Korkeapaine liittyy tyypillisesti aurinkoiseen ja heikkotuuliseen säähän, mutta talvisin auringonpaistetta ei voi taata.

Korkeapaineen alueella ilmanpaine on nimensä mukaisesti ympäristöään korkeampi, eli enemmän kuin keskimääräinen 1013 hehtopascalia (hPa). Sääkartoilla korkeapainetta merkitään kirjaimella K.

Korkeapaineen ominaisuudet

  • Korkeapaineen reitin määrää korkealla ilmakehässä oleva suihkuvirtaus
  • Korkeapaineen alueella ilma laskeutuu ylempää ilmakehästä alaspäin
  • Laskuliikkeen aikana pilviä ei yleensä pääse syntymään, joten sää on kirkasta
  • Ilma on kuivaa, lämpiminä vuodenaikoina usein myös aurinkoista
  • Syksyisin ja talvisin korkeapaine ei aina takaa aurinkoista säätä
  • Keväisin korkeapaineen vallitessa päivän ja yön väliset lämpötilaerot voivat paisua suuriksi.

Korkeapaineen alueella ilma laskee

Korkeapaineen vallitessa ilma on laskevassa liikkeessä, eli tuuli laskee ilmakehässä kohti maanpintaa. Tämä estää yleensä pilvien muodostumisen, pitää sään selkeänä ja usein myös heikkotuulisena. Päinvastoin kuin matalapaineessa, korkeapaineessa tuuli kiertää pohjoisella pallonpuoliskolla myötäpäivään, eteläisellä pallonpuoliskolla vastapäivään.

Sää kesäisin

Kesäisin korkeapaineet voivat tuoda Suomeen aurinkoisia ja pitkäkestoisia lämpöjaksoja. Tämä perustuu siihen, että korkeapaineessa ei juurikaan tuule, aurinko lämmittää voimakkaasti maan pintaa ja ilma lämpenee päivä päivältä. Esimerkiksi kesällä 2018 Suomessa koettiin pitkäkestoinen ja erittäin lämmin korkeapainejakso.

Lue seuraavaksi: Helle – mitä se on ja missä on eniten hellepäiviä?

Lämmin elokuinen päivä.
Kesäisin korkeapaine tuo lämmintä ja heikkotuulista säätä sekä auringonpaistetta. Kuva: Markus Mäntykannas, Kaitalampi, Espoo

Sää talvisin

Talvisin korkeapainesään määrittelee korkeapaineen sijainti. Talviaikaan korkeapaineeseen liittyvät usein kovat pakkaset ja kirkas sää, mutta keskimäärin pilvisyys on kesäistä korkeapainetilannetta runsaampaa haihdunnan ollessa vähäistä.

Talvisissa korkeapaineissa aurinkoista tai selkeää säätä ei siis voi mennä takaamaan kesäiseen tapaan. Venäjältä ja Siperiasta meille kurottavien korkeapaineiden yhteydessä pakkanen voi olla kireää. Myös föhn-tuulitilanteet ovat mahdollisia eli Norjan vuoriston yli Suomeen virtaa kuivaa ja talviseen ajankohtaan nähden lämmintä ilmaa.

Talvipakkanen Porin edustalla vuonna 2017.
Talvisin korkeapaineeseen liittyy kireitä pakkasia. Kuva: Markus Mäntykannas, Pori

Sää keväisin

Keväinen korkeapaine tuo hienot hiihtosäät Lappiin ja etelämpänä auringonpaisteessa tuntuu jo melko lämpöiseltä.

Keväisin korkeapaineen aikana päivän ja yön väliset lämpötilaerot voivat kasvaa hyvin suuriksi, kun aurinko lämmittää jo suhteellisen voimakkaasti iltapäiviä, mutta yöllä lämpötila ehtii säteilyjäähtymisen vuoksi laskea. Iltapäivän maksimilämpötila voi olla yli 20 astetta korkeampi kuin yön alin lukema.

Keväisin ilmankosteus on tyypillisesti matala, minkä vuoksi ilma ei kykene "sitomaan" itseensä lämpöä ja niinpä yöllä lämpötila voi laskea paljon. Kuivassa ilmanalassa koetaan suuria lämpötilavaihteluita päivän ja yön välillä.

Aurinkoinen kevätpäivä Vaasassa.
Aurinkoinen kevätpäivä Vaasassa. Kuva: Matti Hietala, Vaasa

Sää syksyisin

Syksyn korkeapaineet eivät aina takaa auringonpaistetta, koska auringon säteilyteho laskee nopeasti kesän huippulukemista. Korkeampi ilmankosteus ja viilenevät päivät johtavat siihen, että korkeapaineen vallitessa voi esiintyä sumupilviä, joita aurinko ei jaksa enää hälventää.

Harmaata Espoon Keilaniemessä.
Sumupilveä Espoon Keilaniemessä. Kuva: Foreca

Sulkukorkeapaine tuo pitkän lämpöjakson

Korkeapainejaksot voivat kestää jopa viikkoja. Pitkään paikallaan pysyvää korkeapainetta sanotaan sulkukorkeapaineeksi. Nimitys viittaa siihen, että korkeapaine sulkee matalapaineet pois ympäristöstään. Sulkukorkeapaine tunnetaan myös nimellä omega-korkeapaine, sillä virtauskentän rakenne muistuttaa omega-kirjainta.

Maapallolla on useita alueita, missä muodostuu pitkään paikallaan pysyviä korkeapaineita. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi autiomaat, kuten Sahara. Yksi pitkäkestoisen korkeapaineen alue on myös Kanariansaarten pohjoispuolella Azoreiden saarilla.

Korkeapaineen selänteeksi kutsutaan aluetta, joka kurottaa varsinaisesta korkeapaineen keskuksesta kauemmas. Esimerkiksi keskisessä Euroopassa olevasta korkeapaineen keskuksesta voi ylettyä Suomeen korkeapaineen selänne, joka on matalapaineiden välissä. Korkeapaineen selänne on yleensä melko lyhytkestoinen ilmiö. Joskus korkeapaineen selänteestä voi syntyä uusi korkeapaineen keskus.

Lue seuraavaksi: Matalapaine: Miten se syntyy ja minkälaista säätä siihen liittyy eri vuodenaikoina?

Päivitetty 3.4.2023 klo 09.30

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Foreca Youtubessa: Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Polaaripyörteellä on merkittävä vaikutus Suomen talvisäähän. Katso video!

Julkaistu 14.12.

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Foreca Youtubessa: Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Miten polaaripyörre vaikuttaa Suomen säähän?

Polaaripyörteellä on merkittävä vaikutus Suomen talvisäähän. Katso video!

Julkaistu 14.12.