Bora on kylmä ja raivokas tuuli-ilmiö Välimerellä

Vuoristo voi synnyttää joko lämpimiä tai kylmiä laskutuulia. Bora on yksi esimerkki kylmästä laskutuulesta, jota voidaan kutsua myös katabaattiseksi tuuleksi. Bora vaikuttaa monen suomalaisenkin suosimalla turistialueella Kroatiassa Adrianmeren rannikkokaistaleella ja tuuli-ilmiötä tavataan säännöllisesti vuodenajasta riippumatta.

Bora-tuuli on paikallinen ja hyvin puuskainen tuuli-ilmiö Adrianmeren rannikolla. Sen vaikutusalue yltää Italian Triestestä aina Montenegroon saakka. Boran raivotessa tuulenpuuskat ovat rajuimmillaan olleet jopa yli 50 m/s eli selvästi kansainvälisen hirmumyrskyrajan yläpuolella.

Paikalliset asukkaat Kroatiassa ovat kuvailleet ilmiötä hyytävän kylmänä ja raivokkaana vuoristotuulena. Kuvaus on osuva, sillä Boran aikana lämpötila laskee rajusti ja tuulenpuuskat ovat pahimmillaan jopa hirmumyrskylukemissa eli yli 33 m/s. Tiettävästi voimakkaimmat puuskatuulet ovat Boran yhteydessä olleet 50–60 m/s. Boran voima voi kaataa jopa kuorma-autoja ja sen takia se onkin vaaraksi liikenteelle.

Lue myös: Mikä on hirmumyrsky ja missä niitä esiintyy?

Näin Bora syntyy

Bora-ilmiö vaatii syntyäkseen voimakkaita ilmanpaine- ja lämpötilaeroja. Idyllinen tilanne Boran puhkeamiselle syntyy, kun Alppien itälaitaan tai Kroatian Dinara-vuoristolle vahvistuu paikallinen korkeapaineen alue ja etelämpänä Adrianmerellä on matalapaine. Näiden välissä perusvirtaus käy Adrianmeren rantakaistaleella idästä.

Adrianmeren ja vuoriston välillä on ilmanpaine-eron lisäksi myös suuri lämpötilaero, sillä lumihuippuisten vuorien päällä ilma on talviaikana huomattavasti kylmempää kuin Adrianmerellä. Lämpötilaero korostuu erityisesti yöllä, sillä selkeässä ja heikkotuulisessa korkeapainesäässä lämpötila voi laskea vuoristossa hyvin matalaksi voimakkaan säteilyjäähtymisen vuoksi. 

Bora käynnistyy, kun ilma kylmenee vuoristossa tarpeeksi. Kylmenemisen seurauksena ilma muuttuu tiheämmäksi – siis raskaammaksi – ja alkaa vähitellen vajota kylmänä laskutuulena ympärillään oleviin laaksoihin.

Kylmä ilma romahtaa laaksoihin, Borassa tuulenpuuskat yli 50 m/s

Bora-ilmiö on sitä voimakkaampi, mitä suurempi on kylmän vuoriston ja lämpimän Adrianmeren välinen lämpötilaero. Bora syntyykin ikään kuin tasoittaakseen tätä lämpötilaeroa. Jos ilma kylmenee vuoristojen huipuilla voimakkaasti, Borasta voi tulla hyvin voimakas – silloin kylmä ja raskas ilma ikään kuin romahtaa kohti laaksoja ja Adrianmeren rantakaistaletta.

Erityisesti selkeinä ja kylminä talviöinä ilma voi kylmetä nopeasti säteilyjäähtymisen seurauksena vuoristossa, jolloin kylmä ja raskas ilma lähtee valumaan kiihtyen kohti laaksoja. Boran aikana voimakkaimmat puuskat ovat olleet yli 50 m/s.

Suomessa ei koeta Boran kaltaisia katabaattisia tuulia, mutta föhntuuli on yksi esimerkki vuoristolta saapuvasta lämpimästä laskutuulesta, eli niin ikään Boran vastakohdasta.

Lue seuraavaksi: Miten föhntuuli syntyy?

Päivitetty 8.2.2021 klo 10.54