Suomessa koettavat myrskyt ovat Atlantin peruja, eniten myrskyää joulukuussa
Myrskyt saapuvat Suomeen yleensä Pohjois-Atlantilta, missä ne syntyvät voimakkaiden pohjois-eteläsuuntaisten lämpötilaerojen seurauksena. Myrskyisin kuukausi on tyypillisesti joulukuu.
Yhdysvaltojen itärannikolta kohti Islantia levittyy myrskykehitykselle otollinen alue. Keskileveysasteiden matalapaine voi voimistua myrskyksi saakka, jos ilmakehän pohjois-eteläsuuntaiset lämpötilaerot ovat suuria ja alla on verrattain lämmintä merivettä.
Myrskystä puhutaan Suomessa, kun tuulen 10 minuutin keskiarvo ylittää 21 m/s. Myrskyjä esiintyy meillä lähinnä merialueilla ja tuntureiden huipuilla. Muualla maa-alueilla tuuli voi käväistä myrskylukemissa vain voimakkaampien tuulenpuuskien aikana.
Myrsky syntyy ilmamassojen kohtaamisvyöhykkeellä
Keskileveysasteiden matalapaineet saavat usein alkunsa siellä, missä lämmin ja kylmä ilmamassa joutuvat törmäyskurssille. Erityisesti Yhdysvaltojen itärannikko suosii myrskykehitystä: kun kuiva ja kylmä mannerilma ajautuu lämpimän ja kostean ilmamassan alueelle, voi matalapaine syntyä ja voimistua nopeasti. Lämmin Golfvirta antaa myrskykehitykselle lisäpontta.
Myrskykehitys ja tuulten voimistuminen perustuvat siihen, että lämpötilaerojen seurauksena syntyy myös ilmanpaine-eroja: kylmä ilma on lämmintä tiheämpää. Fysiikan lakien mukaan luonto pyrkii aina tasapainotilaan, ja keskileveysasteiden myrskyjen tarkoituksena onkin tasoittaa eri leveysasteiden välisiä ilmanpaine- ja lämpötilaeroja.
Voimakkailla matalapaineilla on siis tärkeä tehtävä. Ilman niitä Suomen talvet olisivat selvästi nykyistä kylmempiä, sillä lämmintä ilmaa ei kulkeutuisi meille Atlantilta samalla mitalla.
Lue myös: Mikä on suihkuvirtausten tehtävä?
Suomi on myrskyradan loppupäässä
Suomea kutsutaan usein "matalapaineiden hautausmaaksi", eikä ihmekään, sillä useat Atlantin matalapaineet ajautuvat länsivirtausten mukana kohti Suomea ja täyttyvät eli heikkenevät päällämme.
Atlantin myrskyt ovat voimakkaimmillaan lämpimän merialueen yllä, mutta heikkenevät ajautuessaan Fennoskandian ylle. Tämän vuoksi Norjan rantakaistaleella tuulet ovat usein merkittävästi voimakkaampia kuin esimerkiksi Itämerellä.
Keskileveysasteiden myrskyt voivat toisinaan saavuttaa jopa hirmumyrskyn voimakkuuden (keskituuli vähintään 33 m/s) Pohjois-Atlantin yllä, mutta näin voimakkaita myrskyjä ei ole Suomen merialueilla digitoidun mittaushistorian aikana havaittu.
Joulukuussa myrskyää eniten
Kevät ja kesä ovat tilastojen valossa vähämyrskyisintä aikaa Suomessa. Tällöin lämpötilaerot eri leveysasteiden välillä tasoittuvat ja varsinkin keväällä ilmakehä on verrattain kuiva, joten myrskyille ei ole tarjolla paljoakaan polttoainetta.
Myrskyjen määrä lisääntyy Suomessa syksyn aikana. Sitä mukaa kun pohjoinen napa-alue kylmenee, lämpötilaerot eri leveyspiirien välillä kasvavat.
Vuoden myrskyisimmät kuukaudet Suomessa ovat tilastojen valossa marras-, joulu- ja tammikuu. Keskimäärin myrskypäiviä on Suomessa vuosittain 27 kappaletta, kun tarkastelee tilastoja vuosina 2006–2021.
| Vuosi | Tam | Hel | Maa | Huh | Tou | Kes | Hei | Elo | Syy | Lok | Mar | Jou | Yht. |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2006 | 1 | 1 | 1 | 1 | 3 | 4 | 6 | 17 | |||||
| 2007 | 10 | 5 | 2 | 1 | 2 | 3 | 2 | 5 | 9 | 39 | |||
| 2008 | 5 | 7 | 1 | 1 | 3 | 1 | 6 | 7 | 4 | 35 | |||
| 2009 | 4 | 1 | 2 | 1 | 1 | 4 | 4 | 17 | |||||
| 2010 | 2 | 2 | 1 | 1 | 3 | 6 | 4 | 6 | 25 | ||||
| 2011 | 2 | 2 | 4 | 1 | 1 | 1 | 3 | 2 | 3 | 16 | 35 | ||
| 2012 | 3 | 3 | 4 | 1 | 1 | 3 | 3 | 4 | 2 | 24 | |||
| 2013 | 1 | 3 | 1 | 1 | 1 | 6 | 11 | 24 | |||||
| 2014 | 3 | 4 | 1 | 2 | 1 | 1 | 4 | 16 | |||||
| 2015 | 6 | 4 | 1 | 3 | 2 | 2 | 1 | 7 | 9 | 35 | |||
| 2016 | 4 | 1 | 1 | 4 | 1 | 2 | 4 | 6 | 23 | ||||
| 2017 | 9 | 1 | 3 | 2 | 1 | 1 | 4 | 2 | 6 | 29 | |||
| 2018 | 5 | 1 | 2 | 5 | 6 | 2 | 5 | 26 | |||||
| 2019 | 7 | 6 | 3 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 4 | 0 | 5 | 31 | |
| 2020 | 8 | 10 | 7 | 5 | 2 | 3 | 1 | 6 | 2 | 44 | |||
| 2021 | 4 | 0 | 6 | 4 | 2 | 1 | 0 | 1 | 1 | 6 | 4 | 1 | 30 |
| 2022 | 9 | 5 | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 0 | 2 | 23 |
| 2023 | 5 | 5 | 3 | 2 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 8 | |||
| Keskiarvo | 4,7 | 2,8 | 2,4 | 1,4 | 0,6 | 1 | 0,1 | 1 | 1,8 | 3,3 | 3,5 | 5,8 | 28 |
Tilastotiedot: Ilmatieteen laitos
Lue seuraavaksi: Myrskyjä on kolmea eri tyyppiä, syntytavoissa iso ero
Päivitetty 30.11.2023 klo 13.41
