Tiedätkö, miten ruska syntyy? Sää vaikuttaa väriloiston voimakkuuteen
Lehtipuut ja kasvit valmistautuvat talveen ja tämän johdosta niihin syntyy ruskaa. Maaruska alkaa pohjoisimmassa Lapissa jo elokuun lopulla ja lehtiruska siitä muutaman viikon päästä. Voimakkaimmillaan ruska on yleensä maan keski- ja pohjoisosassa syyskuussa ja etelässä lokakuussa.
Kasvit ja lehtipuut aistivat lähestyvän talven. Kun yöt kylmenevät ja valoisa aika lyhenee, lopettavat ne yhteyttämisen. Silloin lehtivihreä hajoaa ja vetäytyy kasvien ja puiden runkoihin, varsiin ja juuriin saakka. Alta paljastuu oranssi, keltainen tai punainen pigmentti, karotenoideja sekä ksantofyllejä.
Lue myös nämä:
- Tällainen on Suomen sää tyypillisesti syyskuussa
- Tällainen on Suomen sää tyypillisesti lokakuussa
- Tällainen on Suomen sää tyypillisesti marraskuussa
250 kilometriä viikossa
Maaruska käynnistyy pohjoisimmassa Tunturi-Lapissa jo elokuun viimeisinä päivinä ja varsinainen lehtiruska alkaa näkyä tunturikoivuissa syyskuun ensimmäisinä viikkoina. Ruska leviää syyskuun toisella viikolla myös muualle Lappiin. Ensimmäiset ruskan merkit alkavat näkyä maan keskivaiheilla syyskuun kolmannella viikolla.
Ruska etenee keskimäärin 250 kilometriä viikossa, eli jos se alkaa Lapissa syyskuun alkupuoliskolla, on se kuun loppuun mennessä saavuttanut jo maan keskiosan, ja vähitellen syyskuun vaihtuessa lokakuuksi ruska alkaa kunnolla myös eteläisessä Suomessa.
Etelä- ja lounaisrannikolla lämmin Itämeri pitkittää ruskakautta pitkälle lokakuuhun ja joskus lounaisrannikolla ja -saaristossa ruskaa on vielä jäljellä marraskuun puolellakin.
Kirkkain väriloisto kestää kussakin osassa maata keskimäärin kaksi viikkoa. Voimakkaat tuulet ja syysmyrskyt voivat kuitenkin repiä kellastuneet lehdet nopeasti puista, eli sään ollessa rauhallisempaa myös ruskaa riittää yleensä pidemmäksi aikaa.
Tutustu myös tähän: Suomessa koettavat myrskyt ovat Atlantin peruja, eniten myrskyää joulukuussa
Sää vaikuttaa ruskan väreihin
Kuluneen kesän sää vaikuttaa ruskan voimakkuuteen. Jos kesä on ollut lämmin ja vettä on satanut sopiva määrä, on kasvien ja lehtipuiden lehtiin varastoitunut runsaasti sokeria. Tämä voi tehdä ruskasta hyvin värikkään.
Kuiva kesä puolestaan aiheuttaa sen, että kasvit kellastuvat normaalia aiemmin ja ruska jää vaisummaksi.
Myös liian sateinen kesä pilaa kirkkaimman ruskan todennäköisyyden. Sateisen kesän seurauksena lehdet voivat tummua aikaisin, koska ne ovat alttiita sieni-infektioille. Tämä lyhentää ruska-aikaa ja himmentää väriloistoa.
Lue seuraavaksi: Lämpösumma – mihin sitä tarvitaan?
Päivitetty 29.11.2024 klo 09.56
